Korkeatasoisessa kirjassa
• Osmo Rasilon autenttiset laajat sota-ajan päiväkirjat ja piirrokset
• Julkaisemattomia valokuvia (yli 200 kuvaa sisältäen tiedot henkilöistä, ottohetkestä ja -paikasta)
• Haastattelunauhoilta purettuja Rasilon kertomuksia ja kirjoituksia sotien jälkeen
• Kuvaus omavaltaisesta pataljoonan taistelun johtamisesta
• Karttoja (30 Rasilon piirtämää ja 8 Isto Turpeisen värikarttaa)
• Henkilöhakemistossa 477 Rasilon aseveljen nimeä
Kokemukseni etulinjan reserviupseerina talvisodan Kuhmossa ja jatkosodan Rukajärvellä
Osmo Rasilon (1917- 2014) autenttinen kuvaus omista ajatuksistaan ja dramaattisista kokemuksistaan talvi- ja jatkosodassa. Hän oli 22 - 26 vuotias opiskelija.
Rasilo komennettiin joukkueenjohtajaksi jalkaväkeen. Teltoissa ja korsuissa hän piti päiväkirjaa, piirsi karttoja taistelupai¬koista ja karikatyyrejä aseveljistä sekä otti valokuvia. Rasilo haavoittui jatkosodassa, mutta palasi 1,5 kk myöhemmin ja jatkoi rintamalla sodan loppuun. Rasilon dokumentit julkaistaan ensimmäi¬sen kerran.

Kirja avaa ikkunan etulinjan arkeen: mitä rintamamies teki ja mitä hänen mielessään liikkui. Ikkunasta näkee sodan olleen taisteluiden ohella marssimista, miinoja, väsymistä, syöpäläisiä, sodan loppumisen odotusta ja tapaturmia - mutta myös shakinpeluuta, hartaushetkiä, metsästystä sekä hetkiä lottakanttiinilla. Kokemuksissa toistuu suru läheisten menettä¬misestä: vierestä kaatuu aseveljiä ja muilta rintamilta saapuu viestejä opiskelutovereiden poismenosta.

Kirja avaa ”Joen”-taistelun johtamisen. Lähettiupseeri Rasilo johti omavaltaisesti pataljoonaa 1000 miehisen vihollisen hyökätessä syysyössä 1943. Komentaja oli alkoholin takia poissa pelistä. Rasilo kirjoitti johtamisen ilman valtuuksia olleen tuskallista. Mannerheim onnitteli pataljoonaa voiton jälkeen. Rasilon roolia ei kirjattu.

Kirja on kunnianosoitus veteraaneille.