Mikä on mustikkapiirakan vastakohta?
Kylmän vastakohta on lämmin. Pimeän vastakohta on valoisa. Talven vastakohta voisi olla kesä.
Mutta mikä on mustikkapiirakan vastakohta?
Entä saunan? Polkupyörän? Kirjan? Kuuraketin?
Nyt kysymys muuttuukin paljon kiinnostavammaksi, koska yhtä oikeaa vastausta ei enää ole.
Kokeilkaa lasten kanssa vastakohtapeliä. Aloittakaa helpoista sanoista, vaikkapa suuri, märkä, nopea tai iloinen. Sen jälkeen siirtykää tavallisiin esineisiin ja asioihin, joilla ei ole itsestään selvää vastakohtaa.
Yksi sanoo sanan, muut keksivät sille vastakohdan. Hauskin osa tulee vasta sen jälkeen, kun jokaisen pitää perustella vastauksensa.
Jos lapsi sanoo, että kirjan vastakohta on televisio, kysy miksi. Toinen saattaa sanoa, että kirjan vastakohta on tyhjä paperi. Kolmannen mielestä se on ovi, koska kirja vie mielikuvitusmaailmaan ja ovesta mennään fyysisesti toiseen paikkaan.
Kaikki vastaukset ovat mielenkiintoisia, kun niille löytyy kiinnostava perustelu.
Sanoilla leikkiminen on ajattelun harjoittelua. Kieli ei ole vain tapa kertoa muille, mitä ajattelemme. Sanojen avulla rakennamme myös ajatuksia.
Kun lapsi etsii sanoille uudenlaisia merkityksiä ja yhteyksiä, hänen täytyy pysähtyä miettimään, mitä sana oikeastaan tarkoittaa. Samalla hän harjoittelee sanavarastoa, asioiden kuvailemista, vertailua ja oman ajatuksen perustelemista. Ja kun valmista vastausta ei löydykään, mielikuvitus pääsee töihin.
Lapsi huomaa, että samaa asiaa voi tarkastella monesta suunnasta. Se on tärkeä taito myös oppimisessa. Joskus ratkaisu löytyy vasta, kun tuttua asiaa katsoo vähän eri tavalla.
Kokeilkaa vaikka tänään ruokapöydässä: Mikä on maanantain vastakohta? Entä koulurepun? Tai sateenvarjon? Yllätyksiä ja uusia ajatuksia lapsen maailmasta on varmasti luvassa.
Ja mikä parasta, vääriä vastauksia ei ole olemassa lainkaan!
