Nuoret suhtautuvat yhä myönteisemmin kansallisvaltiot ylittävään globaaliin poliittiseen toimintaan. Puolet nuorista on sitä mieltä, että EU:n ulkopoliittista roolia tulisi vahvistaa. Yli puolet nuorista on sitä mieltä, että YK:n roolia kansainvälisessä politiikassa ja kriisinhallinnassa pitäisi vahvistaa. Lähes kolmanneksen mielestä Suomen ulkopolitiikkaa tulisi hoitaa lähinnä EU:n kautta. Kolmannes kannattaa myös EU:n yhteistä armeijaa. Nuoret näyttäytyvät EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta EU-myönteisempinä kuin muu Suomi ja ovat siten asenteiltaan lähempänä EU:n keskitasoa. Suomen Nato-jäsenyyttä kannattaa 27 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista ja vastustaa 60 prosenttia.

Perinteinen, kansalliseen kontekstiin sidottu maanpuolustustahto on kuitenkin voimissaan. Noin kaksi kolmesta on sekä Nuorisobarometrin että Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimusten mukaan sitä mieltä, että Suomen on puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisikin epävarmalta. Armeijakokemukset ovat nuorilla pääosin myönteisiä, eikä asenne ratkaisevasti muutu myöhemmälläkään iällä. Vain pari prosenttia suomalaisnuorista ei lainkaan halua Suomessa olevan armeijaa. Miesten yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuvan puolustusjärjestelmän suosio on Suomessa laajaa. Kuitenkin nuorten parissa myös erilaiset asevelvollisuusjärjestelmän uudistusmallit saavat kannatusta. Samalla kun 70 prosenttia nuorista pitää yleistä asevelvollisuutta tärkeänä Suomen puolustukselle, on 40 prosenttia sitä mieltä, että maailman muuttuminen on tehnyt yleisestä asevelvollisuudesta tarpeettoman.

Nuorten asenteet Suomen monikulttuuristumista kohtaan ovat jännitteiset. Maahanmuuttoasenteet ovat koventuneet myös nuorten kohdalla. Samaan aikaan useimmat nuoret kuitenkin suhtautuvat monikulttuuriseen arkeen yhä luontevammin; esimerkiksi ystävän ihonvärillä, uskonnolla tai syntyperällä ei ole heille merkitystä.

Nuorisobarometrin mukaan yleiset epävarmuuden kokemukset nuorilla ovat vähentyneet tällä vuosituhannella. Etenkin 20-24-vuotiaat erottuvat erityisen "huolettomana" ikäryhmänä. Jopa työnsaamiseen liittyy aiempaa vähemmän epävarmuuden tuntemuksia, vaikka kysely tehtiin taloudellisessa taantumassa varsin korkean nuorisotyöttömyyden oloissa.

Nuoret sijoittavat itsensä vasemmisto-oikeisto-janalla aiempaa enemmän vasemmalle, mutta tämä ei näy vasemmistopuolueiden kannattamisena. Vuodesta 2004 Nuorisobarometrien mukaan Vasemmistoliiton kannatus nuorten parissa on noussut hitaasti ja SDP:n kannatus on puolestaan laskenut. Kokoomuksen kannatus on kääntynyt vuoteen 2008 verrattuna jyrkkään laskuun nuorten parissa, ja Vihreät on ohittanut sen suosituimpana puolueena. Vihreitä ja Perussuomalaisia kannattavista nuorista löytyy itsensä vasemmistolaiseksi identifioivia. Kahdessa vuodessa myös nuorison itsemääritelty arvoliberaalius on huomattavasti lisääntynyt. Ensimmäistä kertaa barometrissä kysyttiin sijoittumista janalle vihreä-ei-vihreä. Enemmistö, 59 prosenttia, sijoitti itsensä vihreämpään päähän.

Nuorisobarometrit ovat keränneet tietoa nuorten arvoista ja asenteista vuodesta 1994 lähtien. Tämän vuoden barometrin teemana ovat nuorten näkemykset ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä turvattomuuden kokemuksista yleisemminkin ja siitä, mikä Suomessa on puolustamisen arvoista. Lisäksi Nuorisobarometri tarjoaa tietoa pysyvistä perusteemoista, kuten nuorten puoluekannatuksesta ja poliittisista asenteista. Erillisissä artikkeleissa käsitellään muun muassa EU:n siviilikriisinhallintaa, naisten roolia armeijassa ja suomalaisen pasifismin historiaa.