Jyväskylän sepäksi nimetty Jaakko Högman on tullut tunnetuksi Paavo Ruotsalaisen hengellisenä opastajana. Sepästä ei ole aikaisemmin kirjoitettu elämäkertaa. Sellainen onkin lähes mahdottomuus, sillä hänen elämänvaiheistaan on jäänyt vain vähäisiä mainintoja historiankirjoituksen lähteisiin.

Ahjo ja alasin - kirjan syntymiselle on antanut sysäyksen Jaakko Hökän, (n. vuodesta 1791 Högmanin) sukujuurien ja hänen perheensä vaiheiden selvittäminen kirkonkirjojen perusteella. Suvun vaiheet muodostavat kirjan varsinaisen asiarungon. Nämä faktat ovat tarjonneet riittävästi rakenteita Sepän elämäntarinan kehittelylle. Sepän oman suvun ja hänen perheensä asumat, hämmästyttävän kauniit pihapiirit sykähdyttävine maisemineen muodostavat puolestaan kehykset, joihin voi sijoittaa menneitten sukupolvien elämänrientoa. Näitä rakennusaineksia löytyy puolestaan paikallishistorioista. Jaakko Högmanin kantasukujen, Mursun ja Pelttarin - piiristä on päädytty kansakunnan kaapin päälle toisellakin linjalla. Jyväskylän sepällä ja presidentti Mauno Koivistolla on yhteinen esiäiti.

Sepän kristinopin juuria voidaan etsiä hoitavien neuvojen perusteella, joita Paavo Ruotsalainen kertoi saaneensa opastajaltaan. Niissä tukeudutaan Uuden Testamentin evankeliumin sanaan ja vanhojen heränneiden käyttämiin hartauskirjoihin. Näistä tärkein, nimeltä mainittu lähde on Thomas Wilcocksin Kallihit Hunajanpisarat kalliosta Kristuksesta vuodelta 1779.