Lohirosvoja vai isänmaan rakentajia?
Kemijoen kalatiettömyyden historia
Kemijoen lohesta tuli pikavauhtia historiaa, kun vesirakentajien taloudellisen hyödyn tavoittelu voitti kalastuksen, kulttuurin ja luonnon arvot.
Eri puolilla maailmaa on rakennettu onnistuneita kalateitä. Kaikkialla ei ole valittu joko sähköä tai kalaa. Viisaasti toimimalla Kemijoellakin ... Lue lisää
Kemijoen lohesta tuli pikavauhtia historiaa, kun vesirakentajien taloudellisen hyödyn tavoittelu voitti kalastuksen, kulttuurin ja luonnon arvot.
Eri puolilla maailmaa on rakennettu onnistuneita kalateitä. Kaikkialla ei ole valittu joko sähköä tai kalaa. Viisaasti toimimalla Kemijoellakin ... Lue lisää
Kemijoen lohesta tuli pikavauhtia historiaa, kun vesirakentajien taloudellisen hyödyn tavoittelu voitti kalastuksen, kulttuurin ja luonnon arvot.
Eri puolilla maailmaa on rakennettu onnistuneita kalateitä. Kaikkialla ei ole valittu joko sähköä tai kalaa. Viisaasti toimimalla Kemijoellakin olisi voitu saada molemmat.
On todettu, että jokaiseen ongelmaan löytyy kyllä oikea ratkaisu. Kysymys onkin aina siitä, kenen kannalta ja millä hinnalla?
Kirja perustuu Kari Alaniskan vuonna 2013 Oulun yliopistossa hyväksyttyyn väitöskirjaan Kalojen kuninkaan tie sukupuuttoon. Kemijoen voimalaitosrakentaminen ja vaelluskalakysymys 1943–1964. Väitöskirjassaan Alaniska tutki, miksei Kemijokeen tehty voimalaitosrakentamisen yhteydessä kunnollisia kalaportaita. Kiinnostavaa on myös se, miksi Kemijoen ensimmäinen voimalaitos rakennettiin jokisuulle, Isohaaraan.
Alaniska myös vertaili Oulujoen, Kemijoen ja Iijoen ensimmäisten patojen rakentamista ja niiden vaelluskalakantojen kohtaloa. Samat virheet käytännössä toistuivat. Näitä jokia yhdistää se, että valjastaminen tuhosi nopeasti niiden merkittävät kalakannat. Tämä vaikutti Itämeren lohipopulaation heikkenemiseen, mikä on vaikuttanut suoraan Tornion–Muonionjoen vaelluskalakantoihin. Voimayhtiöiden suhtautuminen kalastukseen ei muuttunut lohijokia valjastettaessa.
Sodan jälkeisessä Suomessa ei luonnonsuojelu kiinnostanut, kun haluttiin turvata tuotannon ehdot. Talouskasvu perustui luonnonvarojen suruttomaan käyttöön, eikä siinä yhteydessä ympäristökysymyksillä ollut mitään sijaa. Luonnonsuojelullinen näkökulma ohitettiin tietoisesti myös Kemijoen lohen kohdalla. Minkäänlaisesta ympäristöpolitiikasta ei Suomessa voitu edes puhua vielä 60-luvulla.
Nykypäivän esimerkkejä samasta asenteesta näkyy pyrkimyksissä ulottaa vesirakentaminen ja kaivokset jopa suojelluille alueille. Kuka määrittää haitan ja hyödyn keskinäisen suhteen silloin, kun vaarana on korjaamattomien virheiden tekeminen. Milloin ihminen ottaa opiksi?
Eri puolilla maailmaa on rakennettu onnistuneita kalateitä. Kaikkialla ei ole valittu joko sähköä tai kalaa. Viisaasti toimimalla Kemijoellakin olisi voitu saada molemmat.
On todettu, että jokaiseen ongelmaan löytyy kyllä oikea ratkaisu. Kysymys onkin aina siitä, kenen kannalta ja millä hinnalla?
Kirja perustuu Kari Alaniskan vuonna 2013 Oulun yliopistossa hyväksyttyyn väitöskirjaan Kalojen kuninkaan tie sukupuuttoon. Kemijoen voimalaitosrakentaminen ja vaelluskalakysymys 1943–1964. Väitöskirjassaan Alaniska tutki, miksei Kemijokeen tehty voimalaitosrakentamisen yhteydessä kunnollisia kalaportaita. Kiinnostavaa on myös se, miksi Kemijoen ensimmäinen voimalaitos rakennettiin jokisuulle, Isohaaraan.
Alaniska myös vertaili Oulujoen, Kemijoen ja Iijoen ensimmäisten patojen rakentamista ja niiden vaelluskalakantojen kohtaloa. Samat virheet käytännössä toistuivat. Näitä jokia yhdistää se, että valjastaminen tuhosi nopeasti niiden merkittävät kalakannat. Tämä vaikutti Itämeren lohipopulaation heikkenemiseen, mikä on vaikuttanut suoraan Tornion–Muonionjoen vaelluskalakantoihin. Voimayhtiöiden suhtautuminen kalastukseen ei muuttunut lohijokia valjastettaessa.
Sodan jälkeisessä Suomessa ei luonnonsuojelu kiinnostanut, kun haluttiin turvata tuotannon ehdot. Talouskasvu perustui luonnonvarojen suruttomaan käyttöön, eikä siinä yhteydessä ympäristökysymyksillä ollut mitään sijaa. Luonnonsuojelullinen näkökulma ohitettiin tietoisesti myös Kemijoen lohen kohdalla. Minkäänlaisesta ympäristöpolitiikasta ei Suomessa voitu edes puhua vielä 60-luvulla.
Nykypäivän esimerkkejä samasta asenteesta näkyy pyrkimyksissä ulottaa vesirakentaminen ja kaivokset jopa suojelluille alueille. Kuka määrittää haitan ja hyödyn keskinäisen suhteen silloin, kun vaarana on korjaamattomien virheiden tekeminen. Milloin ihminen ottaa opiksi?
- Kustantaja / Valmistaja Atrain&Nord
- ISBN 9789523152397
- Tuotekoodi 9789523152397
- Alanimike Kemijoen kalatiettömyyden historia
- Kirjoittajat Kari Alaniska
- Kieli Suomi
- Thema-luokitus Kalanjalostamot ja niihin liittyvä teollisuus; Kalastus, onginta
- Ilmestymispäivä 01.01.2016
- Vuosi 2016
- Tuoteryhmä Luonto
- Tuotepääryhmä Tietokirjat
- Tuotelinja Kirjat
- Sivumäärä 300
- Avainsanat historia; kalastus; kalatiet; lohi; vaelluskalat; sukupuuttoon kuoleminen; rakentaminen; vesivoima; kalakannat; kalanviljely; vesivoimalat
- Kirjastoluokka 67.62
- Pituus (mm) 241
- Leveys (mm) 166
- Korkeus (mm) 26
- Paino (g) 644
- Tuotemuoto Kovakantinen
Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin
Lue lisää tuotearvosteluista
Tuotearvostelut Suomalainen.comissa
Tutustu tuotearvostelujen käytäntöihin ja ehtoihin ennen kuin jätät arvostelun.
Suomalainen.com -verkkokaupassa on mahdollista jättää tuotearvosteluja siellä myynnissä olevista tuotteista. Tuotearvosteluja voivat jättää sekä tuotetta Suomalaisesta Kirjakaupasta ostaneet asiakkaat että muut sivuston käyttäjät. Arvostelijan nimimerkin jälkeinen teksti kertoo, onko kyseessä vahvistettu ostaja vai muu asiakas/sivuston käyttäjä.
-
Vahvistettu ostaja - Kyseinen arvostelu on jätetty käyttämällä tuotteen ostajalle lähetettyä sähköpostilinkkiä. Kyseessä on siis vahvistettu ostaja eli arvostelun jättänyt henkilö on ostanut todennetusti kyseisen tuotteen.
-
Vahvistettu suosittelija - Kyseinen arvostelu on jätetty suomalainen.com -verkkosivustolla. Arvostelijan sähköpostiosoite on vahvistettu, jotta on voitu varmistua siitä, että arvostelun on jättänyt oikea henkilö. Suomalainen.com ei kuitenkaan ole vahvistanut, että kyseinen henkilö on ostanut tuotteen.
- Ei tekstiä nimimerkin jälkeen - Kyseinen arvostelu on jätetty suomalainen.com -verkkosivustolla, mutta arvostelun jättäjän sähköpostiosoitetta ei ole vahvistettu.
Tuotearvostelussa pakollisia tietoja ovat tuotteen pistemäärä (tähdet), otsikko sekä arvosteluteksti. Jos jätät arvostelun sinulle lähetetyn sähköpostilinkin kautta, arvostelu julkaistaan käyttämällä etunimeäsi sekä sukunimen ensimmäistä kirjainta.
Jos jätät arvostelun sivustollamme, voit käyttää arvostelussa myös nimimerkkiä. Arvostelun jättämisen yhteydessä sinulta kysytään sähköpostiosoitetta, jonka avulla vahvistamme, että arvostelun on lähettänyt oikea henkilö, eikä esimerkiksi robotti. Tuotearvostelujen palveluntarjoajana toimii Yotpo. Katso Yotpon tietosuojaseloste.
Arvostelut julkaistaan tuotteen kohdalla automaattisesti ja ne tulevat esiin viiveellä. Suomalainen.com pidättää kuitenkin oikeuden poistaa kommentit, jotka sisältävät epäasiallista, herjaavaa tai halventavaa kieltä, vihapuhetta tai ovat muuten hyvän tavan vastaisia, tai joissa markkinoidaan muiden toimijoiden sivustoja tai tuotteita.
Jättämällä arvostelun annat Suomalaiselle Kirjakaupalle oikeuden käyttää kyseisiä arvosteluja omassa markkinoinnissaan (sekä painettu että digitaalinen) ilman erillistä korvausta. Arvosteluja käytetään myös analysointiin ja markkinoinnin kehittämiseen.
Tuotearvostelun jättäneiden kesken arvotaan säännöllisin väliajoin tuotepalkintoja. Tutustu arvonnan sääntöihin täällä.
Mikäli haluat poistaa jättämäsi tuotearvostelun verkkokaupastamme, pyyntö tästä tulee ohjata asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu@suomalainen.com.
Tuotearvostelut eivät ole tarkoitettu asiakasreklamaatioiden tai tilauskyselyjen tekemiseen. Reklamaatiotapauksissa pyydämme ottamaan yhteyttä asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu@suomalainen.com.
Jättämällä arvostelun suomalainen.com -verkkokauppaan hyväksyt yllämainitut käytännöt ja ehdot.
Lue lisää tuotearvosteluista.