Nuortenkirjoistaan tunnetun Annukka Salaman ensimmäinen aikuisille suunnattu kirja Villinä viety yhdistää suomalaisen maaseudun, kansainvälisistä hittikirjoista tutun country-romanssin ja vahvat henkilöhahmot. Keskustelimme Salaman kanssa lukemisesta, kirjasomesta ja siitä, miksi kaikki lukeminen on arvokasta.
Maalaisromantiikan tulisempi sisko
Kun Annukka Salama tunnetaan ennen kaikkea vetävistä nuortenkirjoistaan, saattoi siirtymä aikuisten viihderomaanien pariin tuntua yllättävältä. Kirjailijalle itselleen muutos ei kuitenkaan ollut niin suuri kuin voisi kuvitella. "Kirjoittaminen ei sinänsä ollut sen erilaisempaa. Tietysti spicyt kohtaukset olivat spicympia", Salama nauraa.
Uusin romaani Villinä viety edustaa Suomessa vielä verrattain uutta tyyliä: kansainvälisistä hittikirjoista tuttua country-romanssia. Lajityypissä yhdistyvät maalaismiljöö, vahvat henkilöhahmot, vetävä rakkaustarina ja nykyisin usein myös rohkeammat romanttiset kohtaukset. Salaman mukaan vaikutteita ovat antaneet erityisesti spicya kirjallisuutta englanniksi kirjoittavat kirjailijat, kuten Elsie Silver, Lyla Sage ja Lucy Score.
"Ajattelin, miksei meillä Suomessa ole tämän tyylistä kirjallisuutta, kun se sopisi tänne oikein hyvin." Vaikka Villinä viety sijoittuu maatilaympäristöön, se ei edusta perinteistä suomalaista maalaisromantiikkaa, joka sopii kaikenikäisille ihan nuorista varttuneimpaan väkeen. Lähempänä ovat kansainväliset ranch- ja small town romance -romaanit. ”Ehkä voisi sanoa, että tämä lajityyppi on maalaisromantiikan tulisempi sisko”, Salama pohtii.
Salama tuntee miljöön omakohtaisesti nuoruusvuosiensa kokemusten kautta, eikä taustatyötä tarvinnut tehdä aivan alusta asti. Romaanin yksityiskohdissa näkyvät muistot maatilaelämästä, vanhoista pihapiireistä ja maaseudun yhteisöistä. Silti kirjailija muistuttaa, ettei kirjan tarkoitus ole toimia maatilan pyörittämisen oppaana. "Jos haluaa lukea oikeasti maataloudesta, kannattaa valita joku toinen kirja. Näissä tärkeintä ovat ihmissuhteet."
Mielenkiintoista on, ettei Salama lähtenyt tarkoituksellisesti kirjoittamaan Villinä vietyä aikuisille. Salama kertoo ryhtyneensä kirjoittamaan maaseudulle sijoittuvaa tarinaa vastapainoksi nuortenkirjallisuuden kaupunkikeskeisyydelle. Kirjoitusprosessin aikana tarina kuitenkin alkoi kulkea omaan suuntaansa. "Se vain kirjoittautui aikuisten kirjaksi."
Kuva: Sabrina Bqain
Lukemisen iloa yhteisöistä
Salaman puheessa kuuluu todellinen rakkaus kirjoihin, kirjallisuuteen ja lukemiseen. Hän puhuu innostuneesti kirjasomesta, BookTokista ja lukijayhteisöistä, joiden merkitys näkyy myös omassa työssä. Omassa somessaan Salama markkinoi omaa kirjaansa, mutta haluaa myös toimia lukemaan innostajana ja suositella kirjoja, joista on itse pitänyt.
Somella on merkityksensä myös taustatyön tekemisessä ja trendien haistelussa. ” Aika nopeasti vaikkapa TikTokin algoritmi nappaa mistä aiheesta kulloinkin kirjoitan. Kun kirjoitin Sulamispistettä, alkoi heti näkyä lätkävideoita. Ja ne on aika hauskoja ja niiden avulla pääsee tosi syvälle siihen maailmaan, vaikka nuorten jääkiekon pelaajien kisaretkiin. En löydä mistään tietoteosta, mistä näkisin, että kun teet hattutempun, niin pitää kopissa tarjota kakkua seuraavana päivänä kaikille, mutta TikTokista saan tätä yksityiskohtaista tietoa.”
Salama saa jatkuvasti viestejä lukijoilta, jotka kertovat löytäneensä lukemisen kokonaan tai uudelleen sosiaalisen median kautta. "Moni kertoo, ettei lukenut aiemmin lainkaan. Sitten he löysivät kirjan somesta, innostuivat ja haluavat heti tietää, mitä lukisivat seuraavaksi."
Lukemiseen Salama suhtautuu avarakatseisesti. Hänen mukaansa tärkeintä ei ole se, mitä luetaan, vaan että luetaan ylipäätään. Ajatus näkyy myös suhtautumisessa erilaisiin kirjallisuuden lajeihin. Viihdekirjallisuuden ja niin sanotun vakavan kirjallisuuden väliset vastakkainasettelut tuntuvat hänestä vanhentuneilta. "Nuorten kohdalla tärkeintä on, että he löytävät jotain luettavaa. Se, mikä kirja sytyttää kipinän, on lopulta toissijaista."
Salama tunnustaa olevansa sekä ahkera lukija että kirjojen keräilijä. Kotona kirjoja löytyy hyllyistä, pinoista ja pian myös uudesta kirjahyllystä. ”BookTokin kautta nousevat hittikirjat luen kärsimättömänä ensin englanniksi ja kunhan käännökset tulevat, myös suomeksi. Englanninkieliset laitan kiertoon ja suomenkieliset haluan säilyttää. Suomi on minulle työkieli ja tunnekieli, tarinat menevät silloin enemmän ihon alle”, Salama kertoo.
Kirjailija uskoo vahvasti siihen, että kirjojen näkyminen kodissa vaikuttaa myös lasten lukusuhteeseen. Vaikka pelkkä kirjahylly ei vielä saa ketään lukemaan, se antaa viestin siitä, että kirja on arvokas esine ja lukeminen arvostettua tekemistä. "Meillä koko perhe lukee. Lukeminen tarttuu." Salama kertoo vanhimman, jo aikuistuneen lapsensa olevan kirjojensa betalukija, jolta saa välittömän palautteen. ”Hän tsekkaa esimerkiksi kieltä, ettei pääse lipsahtamaan sanoja, joita nuoret eivät missään nimessä enää käytä. Ja paljon hän tsemppaa minua työssäni”, Salama kertoo.
Syksy on Salaman mukaan lukijan parasta aikaa: uutuuskirjoja ilmestyy runsaasti ja pimenevät illat houkuttelevat tarinoiden pariin. BookTokin maailmaan vihkiytymättömälle Salama suosittelee Elsie Silverin, Ana Huangin ja Lyla Sagen kirjoja. ”Tai jos haluaa vielä spicympaa tekstiä, suosittelen perehtymään dark romanceen ja vaikka Navessa Allenin Valot pois -teokseen, jolle on tulossa jatko-osa Koukussa.”
Jos syksyn lukupinoon etsii kotimaisen maaseudun maisemiin sijoittuvaa, romanttista ja vauhdikasta kirjaa, tarjoaa Villinä viety mahdollisuuden hypätä suomalaisen country-romanssin kyytiin! Ja jatkoahan on luvassa. ”Villin jatko-osa ilmestyy ensi kesänä!” Salama paljastaa.
