Ylistetyn kotimaisen dystopiasarjan aloitusosa! 2300-luvulla elävä Utu-tyttö päättää selvittää alkuperäänsä liittyvät salaisuudet."Marras ei ollut syyllinen.Marien kuolema oli vahinko.Jonain päivänä minä seuraisin veljeäni."2300-luvulla ihmiskunta on jo lähes tuhonnut itsensä: rauniokaupunkeja, romua tulvivia kaatopaikkoja ja bioterrori-iskun saastuttamia maa-alueita...Laakson alueelle 2-vuotiaana adoptoitu Utu on erilainen kuin muut sen asukkaat. Asioita ja tapoja kyseenalaistavalla tytöllä on outo taipumus ymmärtää ammoin hylättyjä koneita. Kun Utun kasvatti-isä Booris yrittää sälyttää vanhimmalle lapselle uskotun vastuun perheestä, Utu päättää paitsi etsiä rakkaansa myös selvittää omaan biologiseen syntyperäänsä liittyvät salaisuudet.Routasisarukset-sarjan aloitusosa sisältää kiehtovaa pohdintaa yksilön vapauksista, vallan kuristavista rakenteista, elämän jatkuvuudesta ja biotekniikan mahdollisuuksista. Eija Lappalaisen ja Anne Leinosen tyylipuhdas kotimainen dystopiaromaani vertautuu teemojensa osalta Ursula K. Le Guinin kantaaottaviin teoksiin.Eija Lappalainen (ent. Laitinen) on lähtöisin Juvan maaseudulta eteläsavolaisesta kylästä. Hän on opiskellut kuvataiteita, vaatetusalaa, käsikirjoittamista ja graafista suunnittelua. Hän on ammatiltaan graafinen suunnittelija ja työskentelee Helsingissä. Eija Lappalainen kirjoittaa lapsuudenystävänsä Anne Leinosen kanssa nuortenromaaneja. Yhteisten kirjojen teko on heillä jatkuvaa vuorovaikutusta: joko linjojen kautta käytävää keskustelua puhelimen ja sähköpostin välityksellä tai tapaamisia ideariihissä, joissa tapahtumarakennetta ja henkilöhahmoja suunnitellaan yhdessä. Itse kirjoitusvaiheessa he muokkaavat tarinaa vuorovedoin. Yhteiskirjoittamisen mottona heillä on ”toinen saa koskea toisen kirjoittamaan tekstiin vapaasti”. Nuortenromaanien lisäksi Lappalainen kirjoittaa näytelmätekstejä ja sarjakuvakäsikirjoituksia. Hänen kolumnejaan on julkaistu mm. Itä-, ja Länsi-Savossa ja Kouvolan Sanomissa.Anne Leinonen on kirjailija, joka asuu maalla lepakoiden, kiiltomatojen ja metsän ympäröimänä. Hän liikkuu sujuvasti fantasian laajalla kentällä ja sekoittaa eri tyylilajeja toisiinsa. Hän vie lukijat keskelle tapahtumia ja henkilöiden elämää. Tarinoissa luonto on usein tärkeässä osassa, se kuljettaa tarinaa ja toimii tapahtumien näyttämönä. Nuorille kirjoittaessaan Leinonen kuvaa vaikeiden valintojen eteen joutuvia itsellisiä ihmisiä, toiseutta ja ulkopuolisuutta.Leinosen tuotantoon kuuluu useita yhteistyössä kirjoitettuja teoksia sekä omia novellikokoelmia ja romaaneja.Kirjanoita (2017) on urbaania fantasiaa, joka kuvaa kahta toisiinsa kietoutunutta kaupunkia, Helbytä ja Helsinkiä. Noitien valtataistelun keskellä kehkeytyy myös paranormaali romanssi.Ilottomien ihmisten kylä (2014) kertoo eristyksissä eläneen Aalo-pojan kehityskertomuksen. Yhdessä Eija Lappalaisen kanssa kirjoitettu Routasisarukset-trilogia (2011-2013) on dystooppinen kuvaus tulevaisuuden Euroopasta. Kirjasarjan pohjalta käsikirjoitetaan parhaillaan animaatiosarjaa.Kirjoittamisen lisäksi Leinonen järjestää viikonlopun mittaisia kirjoittajaleirejä kotonaan sekä päätoimittaa suomalaiseen spefiin erikoistunutta verkkolehteä Usvaa. Ylistetyn kotimaisen dystopiasarjan aloitusosa! 2300-luvulla elävä Utu-tyttö päättää selvittää alkuperäänsä liittyvät salaisuudet.2300-luvulla ihmiskunta on jo lähes tuhonnut itsensä: rauniokaupunkeja, romua tulvivia kaatopaikkoja ja bioterrori-iskun saastuttamia maa-alueita...Laakson alueelle 2-vuotiaana adoptoitu Utu on erilainen kuin muut sen asukkaat. Asioita ja tapoja kyseenalaistavalla tytöllä on outo taipumus ymmärtää ammoin hylättyjä koneita. Kun Utun kasvatti-isä Booris yrittää sälyttää vanhimmalle lapselle uskotun vastuun perheestä, Utu päättää paitsi etsiä rakkaansa myös selvittää omaan biologiseen syntyperäänsä liittyvät salaisuudet.Routasisarukset-sarjan aloitusosa sisältää kiehtovaa pohdintaa yksilön vapauksista, vallan kuristavista rakenteista, elämän jatkuvuudesta ja biotekniikan mahdollisuuksista. Eija Lappalaisen ja Anne Leinosen tyylipuhdas kotimainen dystopiaromaani vertautuu teemojensa osalta Ursula K. Le Guinin kantaaottaviin te