Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani
Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä
Myymäläsaatavuus
Listassa arvioitu tuotesaatavuus myymälöittäin, saatavuus voi muuttua nopeasti. Myymälähinta voi poiketa verkkokaupan hinnasta.
Tuotetiedot
-
Näytä kaikki
- Kustantaja Siirtolaisuusinstituutti
- ISBN 9789527167557
- Tuotekoodi 9789527167557
- Alanimike Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä
- Toimittanut Pirkko Kanervo; Terhi Kivistö; Olli Kleemola
- Sarja Bibliotheca Sigillumiana; Siirtolaisuusinstituutti
- Kieli suomi
- Thema-luokitus Historia
- Ilmestymispäivä 01.01.2018
- Vuosi 2018
- Tuotepääryhmä 02
- Tuotelinja 1
- Sivumäärä 252
- Asiasanat siirtoväki; evakuointi; väestönsiirrot; karjalaiset; sotalapset; talvisota; jatkosota; asutustoiminta; sopeutuminen; selviytyminen; karjalaisuus; ortodoksisuus; kulttuuriperintö; muistitieto; maahanmuutto; luovutetut alueet; poliittinen historia; historia; Suomi; Karjala
- Avainsanat Karjala; Karjalaisuus; asuttaminen; evakot; jatkosota; karjalaiset; luovutetut alueet; talvisota
- Kirjastoluokka 92.7
- Uusintapainoksen pvm 01.01.2018
- Pituus (mm) 250
- Leveys (mm) 177
- Korkeus (mm) 18
- Paino (g) 592
- Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja
Voisit pitää myös näistä
Tuotekuvaus
KARJALANI, KARJALANI, MAANI JA MAAILMANI -artikkelikokoelman syntyhistoria juontaa pakolaiskeskusteluun, joka käynnistyi kiivaana kun Suomeen vuonna 2015 tuli ennätyksellinen määrä turvapaikanhakijoita. Polemiikin kohteena oli pian myös Neuvostoliitolle luovutetusta Karjalasta evakuoidun väestön asuttaminen muualle Suomeen.
Pakolaiskeskustelusta nousi esille ajatus siitä, kuinka huonosti suomalaiset lopulta tuntevat karjalaisten historian. Talvi- ja jatkosotaa koskevaa tutkimuskirjallisuutta on kyllä julkaistu runsaasti, mutta niissä Karjalan ja sen asukkaiden vaiheet jäävät usein varsinaisten sotatapahtumien varjoon. Tämän teoksen keskeisenä ajatuksena on luoda laajempi näköala karjalaisten kohtaloon ja sota-aikaan yleensä. Sota kosketti syvästi koko suomalaista yhteiskuntaa ja sen jäseniä.
Kirjan teemoihin kuuluvat Karjalan menettämisen taustat, talvi- ja jatkosodan aikana suoritetut väestön evakuoinnit, sodanjälkeinen asutustoiminta, karjalaisten selviäminen ja Karjalan muistaminen. Vaikka teoksen pääosassa ovat menetetty Karjala ja sen asukkaat, kirjassa muistutetaan myös, etteivät karjalaiset suinkaan olleet Suomen ainoita evakoita. Sodanjälkeinen asutustoimintakaan ei koskenut vain karjalaisia, vaan siitä hyötyi yli puolet Suomen kansasta. Eivätkä maahanmuuttajatkaan ole uusi ilmiö, vaan Suomeen on kaikkina aikoina tullut ihmisiä ulkomailta.
Artikkeleiden kirjoittajat ovat aihepiiriinsä perehtyneitä tutkijoita Suomen eri yliopistoista yhden kirjoittajista edustaessa Maahanmuuttovirastoa ja yhden Kööpenhaminan yliopistoa. Kirjan ovat toimittaneet FT Pirkko Kanervo, FM Terhi Kivistö ja VTT Olli Kleemola.
Pakolaiskeskustelusta nousi esille ajatus siitä, kuinka huonosti suomalaiset lopulta tuntevat karjalaisten historian. Talvi- ja jatkosotaa koskevaa tutkimuskirjallisuutta on kyllä julkaistu runsaasti, mutta niissä Karjalan ja sen asukkaiden vaiheet jäävät usein varsinaisten sotatapahtumien varjoon. Tämän teoksen keskeisenä ajatuksena on luoda laajempi näköala karjalaisten kohtaloon ja sota-aikaan yleensä. Sota kosketti syvästi koko suomalaista yhteiskuntaa ja sen jäseniä.
Kirjan teemoihin kuuluvat Karjalan menettämisen taustat, talvi- ja jatkosodan aikana suoritetut väestön evakuoinnit, sodanjälkeinen asutustoiminta, karjalaisten selviäminen ja Karjalan muistaminen. Vaikka teoksen pääosassa ovat menetetty Karjala ja sen asukkaat, kirjassa muistutetaan myös, etteivät karjalaiset suinkaan olleet Suomen ainoita evakoita. Sodanjälkeinen asutustoimintakaan ei koskenut vain karjalaisia, vaan siitä hyötyi yli puolet Suomen kansasta. Eivätkä maahanmuuttajatkaan ole uusi ilmiö, vaan Suomeen on kaikkina aikoina tullut ihmisiä ulkomailta.
Artikkeleiden kirjoittajat ovat aihepiiriinsä perehtyneitä tutkijoita Suomen eri yliopistoista yhden kirjoittajista edustaessa Maahanmuuttovirastoa ja yhden Kööpenhaminan yliopistoa. Kirjan ovat toimittaneet FT Pirkko Kanervo, FM Terhi Kivistö ja VTT Olli Kleemola.