Viipurin Musiikin Ystävien orkesteri suomalaisen musiikin ja kansallisen identiteetin edistäjänä 1894-1918
Tutkimuksen kohteena on Viipurin Musiikin Ystävien perustamiseen johtaneet syyt sekä musiikinystävien orkesterin ensimmäinen vaihe 1894-1918. Ajankohtaan kuuluivat sortokaudet, venäläistämispyrkimykset sekä maailmansodan syttyminen ja sen vaikutus. Tutkimuksen kohteena on myös orkesterin toiminta... Lue lisää
Tutkimuksen kohteena on Viipurin Musiikin Ystävien perustamiseen johtaneet syyt sekä musiikinystävien orkesterin ensimmäinen vaihe 1894-1918. Ajankohtaan kuuluivat sortokaudet, venäläistämispyrkimykset sekä maailmansodan syttyminen ja sen vaikutus. Tutkimuksen kohteena on myös orkesterin toiminta... Lue lisää
Tutkimuksen kohteena on Viipurin Musiikin Ystävien perustamiseen johtaneet syyt sekä musiikinystävien orkesterin ensimmäinen vaihe 1894-1918. Ajankohtaan kuuluivat sortokaudet, venäläistämispyrkimykset sekä maailmansodan syttyminen ja sen vaikutus. Tutkimuksen kohteena on myös orkesterin toiminta, talous, ohjelmistopolitiikka, soittajisto, konserttipaikat, eri konserttityypit, orkesterikoulu ja kapellimestarit (Robert Moser, Armas Järnefelt, Juho Leino, Erkki Melartin, Ilmari Weneskoski, Leevi Madetoja ja Toivo Kuula). Orkesteri osallistui myös kirkko- ja hyväntekeväisyyskonsertteihin, solisti- ja kuorokonsertteihin, musiikki-iltamiin sekä teatterin väliaikasoittoihin.
Viipurin Musiikin Ystävien arkisto on sotien aikana tuhoutunut. Tutkimusaineisto on kerätty paikallisista sanomalehdistä ja Helsingin yliopiston kirjaston kirjekokoelmista sekä viipurilaisista historiankirjoista. Weneskosken perikunnan viipurinaikainen leikekokoelma on ollut ratkaiseva valottamaan vähäisiä tietoja Ilmari Weneskoskesta. Kapellimestari Juho Leinosta musiikkiteokset ovat vaienneet kokonaan.
Tutkimus pyrkii selvittämään, miten ohjelmistopolitiikka muuttui ajan myötä yhä suomalaisemmaksi ja miten eri kapellimestarit toivat omat näkemyksensä ohjelmistoon. Armas Järnefeltin aikana suomalainen musiikki tuli ohjelmistoon jäädäkseen ja vakiinnutti asemansa.
Vuosisadan vaihteessa elettiin kansallisen identiteetin voimakkaan nousun aikaa. Musiikinystävät ja sen orkesteri sekä kapellimestarit joutuivat vahvistamaan, ja varmaankin myös tahtoivat taiteensa voimalla vahvistaa suomalais-kansallista kulttuuri-identiteettiä vastaiskuksi venäläistä sortopolitiikkaa vastaan. Jean Sibeliuksen musiikin vaikutus oli tässä suuri. Orkesteri edisti myös kansallista identiteettiä osallistumalla isänmaallisiin ja kansallisten suurmiestemme juhlatilaisuuksiin sekä Kansanvalistusseuran järjestämiin yleisiin laulu- ja soittojuhliin. Vuoden 1908 laulujuhlat vahvistivat Viipurin asemaa yhtenä maamme keskeisimmistä musiikkikaupungeista. Juhlilla sai ensiesityksensä ensimmäinen suomenkielinen ooppera, Oskar Merikannon Pohjan neiti.
Viipuri oli vuosisadan vaihteessa Suomen kansainvälisin kaupunki, jossa puhuttiin suomea, ruotsia, saksaa, venäjää ja jopa ranskaa. Tämä antaa mahdollisuuden tarkastella konserttien vastaanottoa eri kieliryhmien parissa ja havainnoida sortotoimien vaikutusta eri kulttuurien ja kieliryhmien keskuudessa. Viipuri pystyi hyödyntämään sijaintiedun Pietarin tuntumassa. Sieltä saatiin tarvittavaa ammattitaitoista apua Viipurin orkesteriin. Sortokausista huolimatta musiikkisuhteet Pietariin olivat kunnossa. Lukuisat kansainväliset solistit konsertoivat mielellään Viipurissa. Viipurilainen konserttiyleisö oli vieraanvarainen ja vastaanottavainen.
Solisti- ja kuorokonsertit täydentävät kokonaiskuvaa ja antavat läpileikkauksen tuolloin esiintyneistä taiteilijoista ja heidän ohjelmistostaan. Kuorokonserteilla ja suomalaisten laulajien konserteilla näyttää olleen kansallista henkeä kohottava merkitys. Suomalaisen kirkon urkurin, kuoronjohtajan ja Viipurin Lukkari-urkurikoulun johtajan Emil Sivorin vaikutus oli hyvin merkittävä.
Viipurin Musiikin Ystävien arkisto on sotien aikana tuhoutunut. Tutkimusaineisto on kerätty paikallisista sanomalehdistä ja Helsingin yliopiston kirjaston kirjekokoelmista sekä viipurilaisista historiankirjoista. Weneskosken perikunnan viipurinaikainen leikekokoelma on ollut ratkaiseva valottamaan vähäisiä tietoja Ilmari Weneskoskesta. Kapellimestari Juho Leinosta musiikkiteokset ovat vaienneet kokonaan.
Tutkimus pyrkii selvittämään, miten ohjelmistopolitiikka muuttui ajan myötä yhä suomalaisemmaksi ja miten eri kapellimestarit toivat omat näkemyksensä ohjelmistoon. Armas Järnefeltin aikana suomalainen musiikki tuli ohjelmistoon jäädäkseen ja vakiinnutti asemansa.
Vuosisadan vaihteessa elettiin kansallisen identiteetin voimakkaan nousun aikaa. Musiikinystävät ja sen orkesteri sekä kapellimestarit joutuivat vahvistamaan, ja varmaankin myös tahtoivat taiteensa voimalla vahvistaa suomalais-kansallista kulttuuri-identiteettiä vastaiskuksi venäläistä sortopolitiikkaa vastaan. Jean Sibeliuksen musiikin vaikutus oli tässä suuri. Orkesteri edisti myös kansallista identiteettiä osallistumalla isänmaallisiin ja kansallisten suurmiestemme juhlatilaisuuksiin sekä Kansanvalistusseuran järjestämiin yleisiin laulu- ja soittojuhliin. Vuoden 1908 laulujuhlat vahvistivat Viipurin asemaa yhtenä maamme keskeisimmistä musiikkikaupungeista. Juhlilla sai ensiesityksensä ensimmäinen suomenkielinen ooppera, Oskar Merikannon Pohjan neiti.
Viipuri oli vuosisadan vaihteessa Suomen kansainvälisin kaupunki, jossa puhuttiin suomea, ruotsia, saksaa, venäjää ja jopa ranskaa. Tämä antaa mahdollisuuden tarkastella konserttien vastaanottoa eri kieliryhmien parissa ja havainnoida sortotoimien vaikutusta eri kulttuurien ja kieliryhmien keskuudessa. Viipuri pystyi hyödyntämään sijaintiedun Pietarin tuntumassa. Sieltä saatiin tarvittavaa ammattitaitoista apua Viipurin orkesteriin. Sortokausista huolimatta musiikkisuhteet Pietariin olivat kunnossa. Lukuisat kansainväliset solistit konsertoivat mielellään Viipurissa. Viipurilainen konserttiyleisö oli vieraanvarainen ja vastaanottavainen.
Solisti- ja kuorokonsertit täydentävät kokonaiskuvaa ja antavat läpileikkauksen tuolloin esiintyneistä taiteilijoista ja heidän ohjelmistostaan. Kuorokonserteilla ja suomalaisten laulajien konserteilla näyttää olleen kansallista henkeä kohottava merkitys. Suomalaisen kirkon urkurin, kuoronjohtajan ja Viipurin Lukkari-urkurikoulun johtajan Emil Sivorin vaikutus oli hyvin merkittävä.
- Kustantaja / Valmistaja Sibelius-Akatemia
- ISBN 9525531236
- Tuotekoodi 9525531236
- Kirjoittajat Pentti Kuula
- Sarja Studia musica 28
- Kieli Suomi
- Tuoteryhmä Musiikki
- Tuotepääryhmä Tietokirjat
- Tuotelinja Kirjat
- Sivumäärä 366
- Kirjastoluokka 78
- Paino (g) 683
- Tuotemuoto Pehmeäkantinen
Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin
Lue lisää tuotearvosteluista
Tuotearvostelut Suomalainen.comissa
Tutustu tuotearvostelujen käytäntöihin ja ehtoihin ennen kuin jätät arvostelun.
Suomalainen.com -verkkokaupassa on mahdollista jättää tuotearvosteluja siellä myynnissä olevista tuotteista. Tuotearvosteluja voivat jättää sekä tuotetta Suomalaisesta Kirjakaupasta ostaneet asiakkaat että muut sivuston käyttäjät. Arvostelijan nimimerkin jälkeinen teksti kertoo, onko kyseessä vahvistettu ostaja vai muu asiakas/sivuston käyttäjä.
-
Vahvistettu ostaja - Kyseinen arvostelu on jätetty käyttämällä tuotteen ostajalle lähetettyä sähköpostilinkkiä. Kyseessä on siis vahvistettu ostaja eli arvostelun jättänyt henkilö on ostanut todennetusti kyseisen tuotteen.
-
Vahvistettu suosittelija - Kyseinen arvostelu on jätetty suomalainen.com -verkkosivustolla. Arvostelijan sähköpostiosoite on vahvistettu, jotta on voitu varmistua siitä, että arvostelun on jättänyt oikea henkilö. Suomalainen.com ei kuitenkaan ole vahvistanut, että kyseinen henkilö on ostanut tuotteen.
- Ei tekstiä nimimerkin jälkeen - Kyseinen arvostelu on jätetty suomalainen.com -verkkosivustolla, mutta arvostelun jättäjän sähköpostiosoitetta ei ole vahvistettu.
Tuotearvostelussa pakollisia tietoja ovat tuotteen pistemäärä (tähdet), otsikko sekä arvosteluteksti. Jos jätät arvostelun sinulle lähetetyn sähköpostilinkin kautta, arvostelu julkaistaan käyttämällä etunimeäsi sekä sukunimen ensimmäistä kirjainta.
Jos jätät arvostelun sivustollamme, voit käyttää arvostelussa myös nimimerkkiä. Arvostelun jättämisen yhteydessä sinulta kysytään sähköpostiosoitetta, jonka avulla vahvistamme, että arvostelun on lähettänyt oikea henkilö, eikä esimerkiksi robotti. Tuotearvostelujen palveluntarjoajana toimii Yotpo. Katso Yotpon tietosuojaseloste.
Arvostelut julkaistaan tuotteen kohdalla automaattisesti ja ne tulevat esiin viiveellä. Suomalainen.com pidättää kuitenkin oikeuden poistaa kommentit, jotka sisältävät epäasiallista, herjaavaa tai halventavaa kieltä, vihapuhetta tai ovat muuten hyvän tavan vastaisia, tai joissa markkinoidaan muiden toimijoiden sivustoja tai tuotteita.
Jättämällä arvostelun annat Suomalaiselle Kirjakaupalle oikeuden käyttää kyseisiä arvosteluja omassa markkinoinnissaan (sekä painettu että digitaalinen) ilman erillistä korvausta. Arvosteluja käytetään myös analysointiin ja markkinoinnin kehittämiseen.
Tuotearvostelun jättäneiden kesken arvotaan säännöllisin väliajoin tuotepalkintoja. Tutustu arvonnan sääntöihin täällä.
Mikäli haluat poistaa jättämäsi tuotearvostelun verkkokaupastamme, pyyntö tästä tulee ohjata asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu@suomalainen.com.
Tuotearvostelut eivät ole tarkoitettu asiakasreklamaatioiden tai tilauskyselyjen tekemiseen. Reklamaatiotapauksissa pyydämme ottamaan yhteyttä asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu@suomalainen.com.
Jättämällä arvostelun suomalainen.com -verkkokauppaan hyväksyt yllämainitut käytännöt ja ehdot.
Lue lisää tuotearvosteluista.