Jumalauskon alkuperä
Ihmisen käsitys jumaluudesta ja jumalista perustuu luontoyhteyteen. Luonnonkansat elivät luonnossa olevien voimien alaisuudessa, niistä riippuvaisina, niiden armoilla. Siksi oli luonnollista, että luonnonvoimia (kuten esimerkiksi ukkosta) kunnioitettiin, palvottiin. Syntyi käsitys ihmistä suuremm... Lue lisää
Ihmisen käsitys jumaluudesta ja jumalista perustuu luontoyhteyteen. Luonnonkansat elivät luonnossa olevien voimien alaisuudessa, niistä riippuvaisina, niiden armoilla. Siksi oli luonnollista, että luonnonvoimia (kuten esimerkiksi ukkosta) kunnioitettiin, palvottiin. Syntyi käsitys ihmistä suuremm... Lue lisää
Ihmisen käsitys jumaluudesta ja jumalista perustuu luontoyhteyteen. Luonnonkansat elivät luonnossa olevien voimien alaisuudessa, niistä riippuvaisina, niiden armoilla. Siksi oli luonnollista, että luonnonvoimia (kuten esimerkiksi ukkosta) kunnioitettiin, palvottiin. Syntyi käsitys ihmistä suuremmista voimista, joita tyynnyteltiin ja joilta pyydettiin elämän edellytyksiä uhraamalla tai shamaanien välityksellä.
Kansainvälisesti arvostettu uskontotieteilijä Uno Harva (1882-1949) julkaisi klassikkoteoksensa jumaluuden alkuperästä vuonna 1916. Kirjassaan hän antaa lukijalle hienon, suomalais-ugrilaisiin esimerkkeihin perustuvan kuvan ihmisen kulttuureista, joissa kaikkea elämää kunnioitettiin. Eläimillä, kasveilla, taivaankappaleilla, tuulella, ukkosella, pakkasella, pilvillä, revontulilla, tulella, vedellä ja ennen kaikkea maalla on sielu. Uno Harva johdattaa meidät todellisten perusasioiden äärelle. Jumalauskon alkuperä suokin lukijalleen tilaisuuksia kokea elintärkeitä oivalluksia ja hetkauksen paikkoja ihmisenä olemisen perusteista.
Ihmiskunnan suurin tragedia 2000-luvun alussa on luontoyhteyden katkeaminen, josta johtuen ihmislaji suhtautuu ylimielisesti luontoon - sen voimiin, arvoon ja perustavanlaatuiseen merkitykseen kaiken elämän ylläpitäjänä. On korkea aika palata perusasioiden äärelle...
Kirjoittajasta
Uno Nils Oskar Harva (vuoteen 1927 Holmberg, 1882-1949 Turku) oli kansainvälisesti tunnettu suomalainen uskontotieteilijä, Uno Harva painotti työssään uskontotieteen tieteellisen tutkimuksen luonnetta ja työskenteli lujasti osoittaakseen perustamansa tutkimusalan kriittisen näkökulman, joka oli suomalaisittain jokseenkin uusi tapa suhtautua uskontoihin. Hän suhtautui uskontoihin etupäässä perinnetutkimuksen kannalta ja oli erityisen kiinnostunut myyttien näkyvyydestä yhteisön käytännön elämässä kuten laissa, tapakulttuurissa ja seremonioissa.
Harva keräsi elämänsä aikana paljon aineistoa erityisesti suomensukuisten kansojen tavoista ja uskomusperinteestä, mutta ei kehittänyt aineistonsa pohjalta mitään tiettyä teoriaa. Tutkimustyössään hän keskittyi myytin merkityksen ja funktion tutkimiseen. Hän tutki erityisesti uskonnon syntyä ja alkuperää, myytin vaikutusta käytännön elämään, suomensukuisten kansojen maailmanselitysmalleja ja šamanismia.
Harvalla on laaja merkitys suomalaisen ja suomensukuisten kansojen kulttuurin perinteen dokumentoijana. Hänen työnsä kattaa laajan maantieteellisen alueen ja sisältää tietoa muun muassa haltiauskosta, Sammosta, perhetavoista, ajanlaskusta ja shamanismista.
Eräs Harvan tunnetuimpia yksittäisiä teorioita on E. N. Setälän kanssa kehitetty teoria Sammosta maailmanpylväänä tai maailmanpuuna. Harva julkaisi aiheesta useita artikkeleita ja kaksi teosta.
Uno Harvan tutkimustyön mielenkiinto kohdistui aiemmista tutkijoista (Heikki Paasonen, K. F. Karjalainen, Kai Donner, M. A. Castren) poiketen yksinomaan tapakulttuurin ja uskomusjärjestelmien tutkimiseen. Aiemmat tutkijat olivat olleet kielitieteellisesti painottuneita. Harvan tutkimusmatkat kohdistuivat enimmäkseen suomensukuisten kansojen asuma-alueille Siperiaan ja Etelä-Venäjälle.
Kansainvälisesti arvostettu uskontotieteilijä Uno Harva (1882-1949) julkaisi klassikkoteoksensa jumaluuden alkuperästä vuonna 1916. Kirjassaan hän antaa lukijalle hienon, suomalais-ugrilaisiin esimerkkeihin perustuvan kuvan ihmisen kulttuureista, joissa kaikkea elämää kunnioitettiin. Eläimillä, kasveilla, taivaankappaleilla, tuulella, ukkosella, pakkasella, pilvillä, revontulilla, tulella, vedellä ja ennen kaikkea maalla on sielu. Uno Harva johdattaa meidät todellisten perusasioiden äärelle. Jumalauskon alkuperä suokin lukijalleen tilaisuuksia kokea elintärkeitä oivalluksia ja hetkauksen paikkoja ihmisenä olemisen perusteista.
Ihmiskunnan suurin tragedia 2000-luvun alussa on luontoyhteyden katkeaminen, josta johtuen ihmislaji suhtautuu ylimielisesti luontoon - sen voimiin, arvoon ja perustavanlaatuiseen merkitykseen kaiken elämän ylläpitäjänä. On korkea aika palata perusasioiden äärelle...
Kirjoittajasta
Uno Nils Oskar Harva (vuoteen 1927 Holmberg, 1882-1949 Turku) oli kansainvälisesti tunnettu suomalainen uskontotieteilijä, Uno Harva painotti työssään uskontotieteen tieteellisen tutkimuksen luonnetta ja työskenteli lujasti osoittaakseen perustamansa tutkimusalan kriittisen näkökulman, joka oli suomalaisittain jokseenkin uusi tapa suhtautua uskontoihin. Hän suhtautui uskontoihin etupäässä perinnetutkimuksen kannalta ja oli erityisen kiinnostunut myyttien näkyvyydestä yhteisön käytännön elämässä kuten laissa, tapakulttuurissa ja seremonioissa.
Harva keräsi elämänsä aikana paljon aineistoa erityisesti suomensukuisten kansojen tavoista ja uskomusperinteestä, mutta ei kehittänyt aineistonsa pohjalta mitään tiettyä teoriaa. Tutkimustyössään hän keskittyi myytin merkityksen ja funktion tutkimiseen. Hän tutki erityisesti uskonnon syntyä ja alkuperää, myytin vaikutusta käytännön elämään, suomensukuisten kansojen maailmanselitysmalleja ja šamanismia.
Harvalla on laaja merkitys suomalaisen ja suomensukuisten kansojen kulttuurin perinteen dokumentoijana. Hänen työnsä kattaa laajan maantieteellisen alueen ja sisältää tietoa muun muassa haltiauskosta, Sammosta, perhetavoista, ajanlaskusta ja shamanismista.
Eräs Harvan tunnetuimpia yksittäisiä teorioita on E. N. Setälän kanssa kehitetty teoria Sammosta maailmanpylväänä tai maailmanpuuna. Harva julkaisi aiheesta useita artikkeleita ja kaksi teosta.
Uno Harvan tutkimustyön mielenkiinto kohdistui aiemmista tutkijoista (Heikki Paasonen, K. F. Karjalainen, Kai Donner, M. A. Castren) poiketen yksinomaan tapakulttuurin ja uskomusjärjestelmien tutkimiseen. Aiemmat tutkijat olivat olleet kielitieteellisesti painottuneita. Harvan tutkimusmatkat kohdistuivat enimmäkseen suomensukuisten kansojen asuma-alueille Siperiaan ja Etelä-Venäjälle.
- Kustantaja / Valmistaja Viestintätoimisto Kirjokansi
- ISBN 9789527344316
- Tuotekoodi 9789527344316
- Kirjoittajat Uno Harva
- Sarja Kirjokansi
- Kieli Suomi
- Thema-luokitus Uskonto ja uskomukset
- Vuosi 2020
- Painos 2 (2. p)
- Tuoteryhmä Uskonto, raamatut
- Tuotepääryhmä Tietokirjat
- Tuotelinja Kirjat
- Genretunnus MU
- Sivumäärä 111
- Avainsanat sielu; myytit; uskontotiede; animismi; suomalais-ugrilaiset kansat; muinaisusko; tietäjät; pyhyys; ukkosenjumala; luontousko; luontoyhteys; jumalakäsitykset; uskonnolliset käsitykset; uskonnon alkuperäteoriat
- Kirjastoluokka 29
- Pituus (mm) 209
- Leveys (mm) 148
- Korkeus (mm) 18
- Paino (g) 200
- Tuotemuoto Pehmeäkantinen
Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin
Lue lisää tuotearvosteluista
Tuotearvostelut Suomalainen.comissa
Tutustu tuotearvostelujen käytäntöihin ja ehtoihin ennen kuin jätät arvostelun.
Suomalainen.com -verkkokaupassa on mahdollista jättää tuotearvosteluja siellä myynnissä olevista tuotteista. Tuotearvosteluja voivat jättää sekä tuotetta Suomalaisesta Kirjakaupasta ostaneet asiakkaat että muut sivuston käyttäjät. Arvostelijan nimimerkin jälkeinen teksti kertoo, onko kyseessä vahvistettu ostaja vai muu asiakas/sivuston käyttäjä.
-
Vahvistettu ostaja - Kyseinen arvostelu on jätetty käyttämällä tuotteen ostajalle lähetettyä sähköpostilinkkiä. Kyseessä on siis vahvistettu ostaja eli arvostelun jättänyt henkilö on ostanut todennetusti kyseisen tuotteen.
-
Vahvistettu suosittelija - Kyseinen arvostelu on jätetty suomalainen.com -verkkosivustolla. Arvostelijan sähköpostiosoite on vahvistettu, jotta on voitu varmistua siitä, että arvostelun on jättänyt oikea henkilö. Suomalainen.com ei kuitenkaan ole vahvistanut, että kyseinen henkilö on ostanut tuotteen.
- Ei tekstiä nimimerkin jälkeen - Kyseinen arvostelu on jätetty suomalainen.com -verkkosivustolla, mutta arvostelun jättäjän sähköpostiosoitetta ei ole vahvistettu.
Tuotearvostelussa pakollisia tietoja ovat tuotteen pistemäärä (tähdet), otsikko sekä arvosteluteksti. Jos jätät arvostelun sinulle lähetetyn sähköpostilinkin kautta, arvostelu julkaistaan käyttämällä etunimeäsi sekä sukunimen ensimmäistä kirjainta.
Jos jätät arvostelun sivustollamme, voit käyttää arvostelussa myös nimimerkkiä. Arvostelun jättämisen yhteydessä sinulta kysytään sähköpostiosoitetta, jonka avulla vahvistamme, että arvostelun on lähettänyt oikea henkilö, eikä esimerkiksi robotti. Tuotearvostelujen palveluntarjoajana toimii Yotpo. Katso Yotpon tietosuojaseloste.
Arvostelut julkaistaan tuotteen kohdalla automaattisesti ja ne tulevat esiin viiveellä. Suomalainen.com pidättää kuitenkin oikeuden poistaa kommentit, jotka sisältävät epäasiallista, herjaavaa tai halventavaa kieltä, vihapuhetta tai ovat muuten hyvän tavan vastaisia, tai joissa markkinoidaan muiden toimijoiden sivustoja tai tuotteita.
Jättämällä arvostelun annat Suomalaiselle Kirjakaupalle oikeuden käyttää kyseisiä arvosteluja omassa markkinoinnissaan (sekä painettu että digitaalinen) ilman erillistä korvausta. Arvosteluja käytetään myös analysointiin ja markkinoinnin kehittämiseen.
Tuotearvostelun jättäneiden kesken arvotaan säännöllisin väliajoin tuotepalkintoja. Tutustu arvonnan sääntöihin täällä.
Mikäli haluat poistaa jättämäsi tuotearvostelun verkkokaupastamme, pyyntö tästä tulee ohjata asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu@suomalainen.com.
Tuotearvostelut eivät ole tarkoitettu asiakasreklamaatioiden tai tilauskyselyjen tekemiseen. Reklamaatiotapauksissa pyydämme ottamaan yhteyttä asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu@suomalainen.com.
Jättämällä arvostelun suomalainen.com -verkkokauppaan hyväksyt yllämainitut käytännöt ja ehdot.
Lue lisää tuotearvosteluista.