Kuka kasvattaa, kuka opettaa?

genealoginen tutkimus perheen ja koulun välisen kasvatusvastuun politiikasta
Sari Vesikansa

Kuka kasvattaa, kuka opettaa?

Kuka kasvattaa, kuka opettaa?

genealoginen tutkimus perheen ja koulun välisen kasvatusvastuun politiikasta
Sari Vesikansa
Pehmeäkantinen
56,95 €
Saatavuus: Lähetetään 20-30 arkipäivässä, tilaustuote. Arvioitu toimituspäivä: 31.8.2021 - 16.9.2021
Toimituskulut alk 0 €

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja Helsingin yliopisto
    • ISBN 9789521058370
    • Tuotekoodi 9789521058370
    • Alanimike genealoginen tutkimus perheen ja koulun välisen kasvatusvastuun politiikasta
    • Kirjoittajat Sari Vesikansa
    • Sarja Sosiologian laitoksen tutkimuksia / Helsingin yliopisto
    • Kieli suomi
    • Sivumäärä 308
    • Asiasanat kasvatus; opetus; koulu; kansakoulu; peruskoulu; perhe; koulukasvatus; kotikasvatus; valta; patriarkaatti; hyvinvointivaltio; genealogia
    • Kirjastoluokka 38
    • Uusintapainoksen pvm 01.01.2009
    • Paino (g) 710
    • Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja

Tuotekuvaus

Tutkimuksessa jäljitetään perhe- ja kouluinstituutioiden välisen vastuunjaon historiaa länsimaissa Michel Foucault'n valta-analyyttisen metodologian avulla. Se osoittaa, että modernissa yhteiskunnassa vallitsevat tavat suhtautua yhteiskunnan lapsiväestöön sekä perheen ja koulun väliseen vastuuseen kasvatuksessa ovat muovautuneet kahden keskenään kilpailevan ja erilaisiin intresseihin pohjaavan yhteiskuntapoliittisen strategian vaikutuksesta.

Toinen niistä edustaa yhteiskuntaa hallitsevan eliitin (porvariston) ja toinen eliittiin kuulumattoman väestön intressejä. Porvarillinen kasvatuspolitiikka nojaa patriarkaalisiin, hierarkkisia jakoja miesten ja naisten sekä lasten ja aikuisten välille tuottaviin kulttuurisiin järjestelmiin. Oppivelvollisuusikäisten lasten kasvatus jakaantuu yhtäältä lapsen tarpeisiin suuntautuvaan, pehmeään ja hoivaavaan kotikasvatukseen ja toisaalta kovaan, miehisen kurin sävyttämään muokkaavaan koulukasvatukseen. Kasvatusvastuukysymyksen osalta porvarillinen kasvatusstrategia pohjaa familistiseen ideologiaan, jossa perheen oletetaan sekä selviävän kasvatuksesta yksin että olevan kaiken kasvatuksellisen hyvän tarjoaja. Koulun kasvatusongelmien taustalla tulkitaan olevan pääsääntöisesti lapsissa tai lasten kotikasvatuksessa esiintyvät puutteet. Eliittiin kuulumattoman väestön intressejä heijastava hyvinvointivaltiollinen kasvatuspolitiikka hahmottui hyvinvointivaltion rakentamisen yhteydessä 1960-1980-luvuilla ja se perustuu julkisen vastuun tunnustamiseen kasvatuksen järjestämisessä sekä antiautoritaariseen lapsenoikeusajatteluun. Kasvatus käsitetään laajaksi kokonaisuudeksi, jossa on kyse hyvän lapsuuden tuottamisesta lapsen oikeutena. Aikuisten ja lasten välistä suhdetta määrittävät samanaikaisesti keskinäinen tasa-arvo ja aikuisten huolenpitovastuu. Lapsen sivistyksellisiä oikeuksia toteuttavan peruskoulun tehtävään katsotaan sisältyvän sivistyksellinen, kasvatuksellinen ja huolenpidollinen elementti. Vanhempien ja koulun tulkitaan yhdessä jakavan vastuun lapsista.

Tutkimus osoittaa, että virallisessa kielenkäytössä ei ole selvennetty sanojen kasvatus, opetus ja huolto merkityksiä ja suhdetta toisiinsa. Sekava terminologia mm. samaistaa huollon käsitteen ja arkikielen sanan kasvatusvastuu. Tämä antaa mahdollisuuden tulkinnalle, jonka mukaan "lakikin sanoo", että kasvatus kuuluu kodeille.

Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja Helsingin yliopisto
    • ISBN 9789521058370
    • Tuotekoodi 9789521058370
    • Alanimike genealoginen tutkimus perheen ja koulun välisen kasvatusvastuun politiikasta
    • Kirjoittajat Sari Vesikansa
    • Sarja Sosiologian laitoksen tutkimuksia / Helsingin yliopisto
    • Kieli suomi
    • Sivumäärä 308
    • Asiasanat kasvatus; opetus; koulu; kansakoulu; peruskoulu; perhe; koulukasvatus; kotikasvatus; valta; patriarkaatti; hyvinvointivaltio; genealogia
    • Kirjastoluokka 38
    • Uusintapainoksen pvm 01.01.2009
    • Paino (g) 710
    • Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja

Tuotekuvaus

Tutkimuksessa jäljitetään perhe- ja kouluinstituutioiden välisen vastuunjaon historiaa länsimaissa Michel Foucault'n valta-analyyttisen metodologian avulla. Se osoittaa, että modernissa yhteiskunnassa vallitsevat tavat suhtautua yhteiskunnan lapsiväestöön sekä perheen ja koulun väliseen vastuuseen kasvatuksessa ovat muovautuneet kahden keskenään kilpailevan ja erilaisiin intresseihin pohjaavan yhteiskuntapoliittisen strategian vaikutuksesta.

Toinen niistä edustaa yhteiskuntaa hallitsevan eliitin (porvariston) ja toinen eliittiin kuulumattoman väestön intressejä. Porvarillinen kasvatuspolitiikka nojaa patriarkaalisiin, hierarkkisia jakoja miesten ja naisten sekä lasten ja aikuisten välille tuottaviin kulttuurisiin järjestelmiin. Oppivelvollisuusikäisten lasten kasvatus jakaantuu yhtäältä lapsen tarpeisiin suuntautuvaan, pehmeään ja hoivaavaan kotikasvatukseen ja toisaalta kovaan, miehisen kurin sävyttämään muokkaavaan koulukasvatukseen. Kasvatusvastuukysymyksen osalta porvarillinen kasvatusstrategia pohjaa familistiseen ideologiaan, jossa perheen oletetaan sekä selviävän kasvatuksesta yksin että olevan kaiken kasvatuksellisen hyvän tarjoaja. Koulun kasvatusongelmien taustalla tulkitaan olevan pääsääntöisesti lapsissa tai lasten kotikasvatuksessa esiintyvät puutteet. Eliittiin kuulumattoman väestön intressejä heijastava hyvinvointivaltiollinen kasvatuspolitiikka hahmottui hyvinvointivaltion rakentamisen yhteydessä 1960-1980-luvuilla ja se perustuu julkisen vastuun tunnustamiseen kasvatuksen järjestämisessä sekä antiautoritaariseen lapsenoikeusajatteluun. Kasvatus käsitetään laajaksi kokonaisuudeksi, jossa on kyse hyvän lapsuuden tuottamisesta lapsen oikeutena. Aikuisten ja lasten välistä suhdetta määrittävät samanaikaisesti keskinäinen tasa-arvo ja aikuisten huolenpitovastuu. Lapsen sivistyksellisiä oikeuksia toteuttavan peruskoulun tehtävään katsotaan sisältyvän sivistyksellinen, kasvatuksellinen ja huolenpidollinen elementti. Vanhempien ja koulun tulkitaan yhdessä jakavan vastuun lapsista.

Tutkimus osoittaa, että virallisessa kielenkäytössä ei ole selvennetty sanojen kasvatus, opetus ja huolto merkityksiä ja suhdetta toisiinsa. Sekava terminologia mm. samaistaa huollon käsitteen ja arkikielen sanan kasvatusvastuu. Tämä antaa mahdollisuuden tulkinnalle, jonka mukaan "lakikin sanoo", että kasvatus kuuluu kodeille.

Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin

Yhteydenottolomake Oma Suomalainen -tili

Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.

Hyväksyn, että tietoni tallennetaan viestintää varten. Lue lisää tietosuojaselosteesta.