Ei maham mittää

tarinaa ja muistelua Säkkijärven murteella
Urho Ylä-Outinen

Ei maham mittää

Ei maham mittää

tarinaa ja muistelua Säkkijärven murteella
Urho Ylä-Outinen
Pehmeäkantinen
22,95 €
Saatavuus: Lähetetään 10-25 arkipäivässä, tilaustuote
Toimituskulut alk 0 €

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja Mediapinta
    • ISBN 9789522350695
    • Alanimike tarinaa ja muistelua Säkkijärven murteella
    • Kirjoittajat Urho Ylä-Outinen
    • Kieli suomi
    • Tuotepääryhmä 02
    • Tuotelinja 1
    • Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja
    • Sivumäärä 171
    • Asiasanat muistelmat; karjalaiset; siirtoväki; luovutetut alueet; Karjala; Säkkijärvi
    • Kirjastoluokka 99.1
    • Uusintapainoksen pvm 2009-01-01T00:00:00Z
    • Paino 212
    • translation missing: fi.products.product.additional_data.code 9789522350695

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja Mediapinta
    • ISBN 9789522350695
    • Alanimike tarinaa ja muistelua Säkkijärven murteella
    • Kirjoittajat Urho Ylä-Outinen
    • Kieli suomi
    • Tuotepääryhmä 02
    • Tuotelinja 1
    • Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja
    • Sivumäärä 171
    • Asiasanat muistelmat; karjalaiset; siirtoväki; luovutetut alueet; Karjala; Säkkijärvi
    • Kirjastoluokka 99.1
    • Uusintapainoksen pvm 2009-01-01T00:00:00Z
    • Paino 212
    • translation missing: fi.products.product.additional_data.code 9789522350695

Tuoteryhmät

Tuotekuvaus

Nykyaikana ovat murteet olleet yhä enemmän vaarassa. Ihmiset ovat muuttaneet pois vanhoista kyläyhteisöistä ja joukkoviestintävälineet vaikuttavat yhtenäistävästi kielenkäyttöön.

Toisaalta murre on alkuperäistä kieltä. Sanotaan että yleiskieli on vain kompromissi ja sopimus. Kaikki kielet ja kielimurteet tosin kehittyvät jatkuvasti. Vaikea on arvata, miltä Säkkijärven murre näyttäisi ja kuulostaisi, jos koko ajan olisimme saaneet olla kotikylissämme. Säkkijärvi oli iso pitäjä, joten eri puolilla pitäjää puhuttiin hieman eri lailla ja eri sukupolvienkin kielenkäytössä oli eroja.

Tämä kirja pyrkii siihen murremuotoon jota Yläoutilassa ja lähikylissä käytettiin 1930-luvulla, siis siihen puhetapaan, jonka tämän kirjoittaja oppi.

Alkuosassa on palanen pohjanmaan murretta ja jatkossa jossain tekstiä yleiskielellä ja Kannaksen murteella.