"Me inkerikot, vatjalaiset ja karjalaiset"

uskonnollinen integrointi ja ortodoksisen vähemmistön identiteetin rakentuminen Ruotsin Inkerissä 1680-1702
Mika Sivonen

"Me inkerikot, vatjalaiset ja karjalaiset"

"Me inkerikot, vatjalaiset ja karjalaiset"

uskonnollinen integrointi ja ortodoksisen vähemmistön identiteetin rakentuminen Ruotsin Inkerissä 1680-1702
Mika Sivonen
Pehmeäkantinen
31,95 €
Saatavuus: Lähetetään 2-4 arkipäivässä.
Toimituskulut alk 0 €

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
    • ISBN 9789517469609
    • Tuotekoodi 9789517469609
    • Alanimike uskonnollinen integrointi ja ortodoksisen vähemmistön identiteetin rakentuminen Ruotsin Inkerissä 1680-1702
    • Kirjoittajat Mika Sivonen
    • Sarja Bibliotheca historica
    • Kieli suomi
    • Thema-luokitus Historia; Uskonnon historia
    • Sivumäärä 258
    • Asiasanat 1600-luku; uskontopolitiikka; ortodoksit; inkeriläiset; vatjalaiset; alueellinen identiteetti; uskonnollinen identiteetti; etnisyys; ortodoksisuus; integraatio; uskonnolliset vähemmistöt; Ruotsin vallan aika; historia; Ruotsi; Inkeri
    • Kirjastoluokka 97.1
    • Uusintapainoksen pvm 01.01.2007
    • Pituus (mm) 248
    • Leveys (mm) 175
    • Korkeus (mm) 20
    • Paino (g) 734
    • Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja

Tuotekuvaus

Ruotsi oli laajentunut valloituksiensa myötä 1600-luvulla pohjoiseksi suurvallaksi Euroopassa. Laajentumisen seurauksena Ruotsi hallitsi alueita, joiden väestön kulttuurinen ja uskonnollinen tausta poikkesi muusta valtakunnasta. Inkerinmaan ortodoksista uskoa tunnustava alkuperäisväestö oli kulttuuriltaan leimallisesti itäinen. He olivat kuitenkin vähemmistö myös 'omalla maallaan', sillä Inkerinmaalle oli 1600-luvun kuluessa muuttanut Suomesta runsaasti luterilaista väestöä autiotilojen houkuttelemina.

Luterilaiseen tunnustukselliseen yhtenäisyyteen pyrkineelle Ruotsille suomensukuisia kieliä puhuneet ortodoksit eli inkerikot ja vatjalaiset oli ongelma. Uskonnollisen yhtenäisyyden ihanteen mukaisesti heistä oli tehtävä Ruotsin kuninkaan luterilaisia alamaisia. Narvan superintendentti Johannes Gezelius nuorempi ja Inkerinmaan kenraalikuvernööri Göran Sperling ryhtyivät tarmokkaasti toteuttamaan tätä uskontopolitiikkaa. Heidän toimintaansa tarkastelemalla voidaan tehdä päätelmiä yhteiskunnallisen eliitin käsityksistä 'etnisistä' ja vierasuskoisista väestöryhmistä varhaisella uudella ajalla.

Ruotsalaisen esivallan harjoittama uskontopolitiikka sai aikaan vastareaktioita ortodoksirahvaassa. Ortodoksitalonpoikien pyrkimys parantaa asemaansa kertoo siitä, miten Ruotsin itäisen provinssin Inkerinmaan uskonnollisen vähemmistön varhaismoderni identiteetti rakentui ja myös sitä, keihin nämä ihmiset halusivat samastua 1600-luvun lopulla.

Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
    • ISBN 9789517469609
    • Tuotekoodi 9789517469609
    • Alanimike uskonnollinen integrointi ja ortodoksisen vähemmistön identiteetin rakentuminen Ruotsin Inkerissä 1680-1702
    • Kirjoittajat Mika Sivonen
    • Sarja Bibliotheca historica
    • Kieli suomi
    • Thema-luokitus Historia; Uskonnon historia
    • Sivumäärä 258
    • Asiasanat 1600-luku; uskontopolitiikka; ortodoksit; inkeriläiset; vatjalaiset; alueellinen identiteetti; uskonnollinen identiteetti; etnisyys; ortodoksisuus; integraatio; uskonnolliset vähemmistöt; Ruotsin vallan aika; historia; Ruotsi; Inkeri
    • Kirjastoluokka 97.1
    • Uusintapainoksen pvm 01.01.2007
    • Pituus (mm) 248
    • Leveys (mm) 175
    • Korkeus (mm) 20
    • Paino (g) 734
    • Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja

Tuotekuvaus

Ruotsi oli laajentunut valloituksiensa myötä 1600-luvulla pohjoiseksi suurvallaksi Euroopassa. Laajentumisen seurauksena Ruotsi hallitsi alueita, joiden väestön kulttuurinen ja uskonnollinen tausta poikkesi muusta valtakunnasta. Inkerinmaan ortodoksista uskoa tunnustava alkuperäisväestö oli kulttuuriltaan leimallisesti itäinen. He olivat kuitenkin vähemmistö myös 'omalla maallaan', sillä Inkerinmaalle oli 1600-luvun kuluessa muuttanut Suomesta runsaasti luterilaista väestöä autiotilojen houkuttelemina.

Luterilaiseen tunnustukselliseen yhtenäisyyteen pyrkineelle Ruotsille suomensukuisia kieliä puhuneet ortodoksit eli inkerikot ja vatjalaiset oli ongelma. Uskonnollisen yhtenäisyyden ihanteen mukaisesti heistä oli tehtävä Ruotsin kuninkaan luterilaisia alamaisia. Narvan superintendentti Johannes Gezelius nuorempi ja Inkerinmaan kenraalikuvernööri Göran Sperling ryhtyivät tarmokkaasti toteuttamaan tätä uskontopolitiikkaa. Heidän toimintaansa tarkastelemalla voidaan tehdä päätelmiä yhteiskunnallisen eliitin käsityksistä 'etnisistä' ja vierasuskoisista väestöryhmistä varhaisella uudella ajalla.

Ruotsalaisen esivallan harjoittama uskontopolitiikka sai aikaan vastareaktioita ortodoksirahvaassa. Ortodoksitalonpoikien pyrkimys parantaa asemaansa kertoo siitä, miten Ruotsin itäisen provinssin Inkerinmaan uskonnollisen vähemmistön varhaismoderni identiteetti rakentui ja myös sitä, keihin nämä ihmiset halusivat samastua 1600-luvun lopulla.

Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin

Yhteydenottolomake Oma Suomalainen -tili

Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.

Hyväksyn, että tietoni tallennetaan viestintää varten. Lue lisää tietosuojaselosteesta.