Kansallisgalleria visuaalisen kulttuurimme rakentajana

Keisariajan taide-elämästä nykypäivään
Virpi Harju

Kansallisgalleria visuaalisen kulttuurimme rakentajana

Kansallisgalleria visuaalisen kulttuurimme rakentajana

Keisariajan taide-elämästä nykypäivään
Virpi Harju
Pehmeäkantinen
53,95 €
Saatavuus: Lähetetään 10-25 arkipäivässä, tilaustuote
Toimituskulut alk 0 €

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja Ateneum Kansallisgalleria
    • ISBN 9789527067925
    • Tuotekoodi 9789527067925
    • Alanimike Keisariajan taide-elämästä nykypäivään
    • Kirjoittajat Virpi Harju
    • Kieli suomi
    • Thema-luokitus Näyttelyluettelot ja tietyt kokoelmat
    • Vuosi 2019
    • Sivumäärä 144
    • Avainsanat Kansallisgalleria; Taide; Visuaalinen kulttuuri; Visuaalisuus; museo; taide-elämä; taideala; taidemuseot
    • Kirjastoluokka 70.92
    • Uusintapainoksen pvm 01.01.2019
    • Pituus 260
    • Leveys 190
    • Korkeus 12
    • Paino 556
    • Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja Ateneum Kansallisgalleria
    • ISBN 9789527067925
    • Tuotekoodi 9789527067925
    • Alanimike Keisariajan taide-elämästä nykypäivään
    • Kirjoittajat Virpi Harju
    • Kieli suomi
    • Thema-luokitus Näyttelyluettelot ja tietyt kokoelmat
    • Vuosi 2019
    • Sivumäärä 144
    • Avainsanat Kansallisgalleria; Taide; Visuaalinen kulttuuri; Visuaalisuus; museo; taide-elämä; taideala; taidemuseot
    • Kirjastoluokka 70.92
    • Uusintapainoksen pvm 01.01.2019
    • Pituus 260
    • Leveys 190
    • Korkeus 12
    • Paino 556
    • Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja

Tuoteryhmät

Tuotekuvaus

Kansallisgallerian juuret ulottuvat aikaan, jolloin Suomen Taideyhdistys aloitti
toimintansa Helsingissä 1846. Taideyhdistyksen koulu- ja museotoimintojen
jatkajaksi tuli vuodesta 1939 Suomen taideakatemian säätiö. Kansallista
taidemuseotoimintaa ylläpidettiin säätiömuotoisena aina vuoteen 1990,
jolloin Valtion taidemuseo perustettiin valtakunnalliseksi kuvataiteen
keskusmuseoksi.

Taidemuseolle 1990- ja 2000-luku olivat vaativaa kasvun aikaa. Keskustaidemuseopäätös oli merkittävä myös rakennusinvestoinneille.
Sen kaksi ensimmäistä vuosikymmentä osuivat kuitenkin yhteiskunnallisen
murroksen aikaan. Virastomuoto ei käytännössä mahdollistanut riittävää
reagointikykyä nopeasti muuttuviin tilanteisiin eikä sallinut tarvittavan
rahoituspohjan laajentamista. Taidemuseon organisatorista ja oikeudellista
asemaa sekä rahoitusta haluttiin siten uudistaa.

Valtion taidemuseo muutettiin vuoden 2014 alusta julkisoikeudelliseksi
säätiöksi, ja sen nimeksi tuli paremmin tarkoitustaan vastaava
Kansallisgalleria. Sen toiminnan aloittamisesta on nyt kulunut runsaat
viisi vuotta. Kansallisgalleria halusi julkaista historiaansa ja toimintaansa
esittelevän kirjan Kansallisgalleria visuaalisen kulttuurimme rakentajana -
Keisariajan taide-elämästä nykypäivään. Teos kertoo Kansallisgallerian
kansallisesta tehtävästä Suomen arvokkaimman taidekokoelman haltijana ja
visuaalisen kulttuurin edistäjänä sekä tunnetuksi tekijänä.

Kansallisgalleriaan kuuluu kolme omassa rakennuksessa toimivaa museota: Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo,
jotka ovat erikoistuneet kokoelmiensa mukaisesti. Tukipalveluina ovat
kokoelmahallintaosasto, joka huolehtii pääosin kokoelmien ylläpidosta ja
kokoelmahallinnasta, sekä talous- ja hallinto-osasto