Itsenäisyyden elpymisaika

Aikalaiskronikka vuosilta 1990–2020
Jukka Tarkka

Itsenäisyyden elpymisaika

Aikalaiskronikka vuosilta 1990–2020
Jukka Tarkka
Kovakantinen
32,95 €
Toimitus perillä arviolta: 23.5.2022 - 26.5.2022
Toimituskulut alk 0 €

Saatavilla myös

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja / Valmistaja Siltala
    • ISBN 9789523880023
    • Tuotekoodi 9789523880023
    • Alanimike Aikalaiskronikka vuosilta 1990–2020
    • Kirjoittajat Jukka Tarkka
    • Kieli Suomi
    • Thema-luokitus Kansainväliset instituutiot; Maanpuolustus; Euroopan historia
    • Ilmestymispäivä 21.02.2022
    • Vuosi 2022
    • Tuoteryhmä Historia
    • Tuotepääryhmä Tietokirjat
    • Tuotelinja Kirjat
    • Sivumäärä 252
    • Kirjastoluokka 92
    • Uusintapainoksen pvm 06.04.2022
    • Pituus (mm) 215
    • Leveys (mm) 148
    • Korkeus (mm) 24
    • Paino (g) 372
    • Tiedoston koko [False, 'and', False]
    • Tuotemuoto Kovakantinen
    • Tuotemuodon lisätiedot harmaa/grey

Tuotekuvaus

Kylmän sodan jälkeen Suomi rakensi toimivan hyvinvointivaltion, kehitti uskottavan puolustuksen, varmisti asemansa Länsi-Euroopassa ja hakeutui Nato-kumppanuuteen.Kun Venäjä toipui Neuvostoliiton romahduksesta ja alkoi kasvattaa etupiiriään, Suomen länsieurooppalainen identiteetti ja puolustuksen asemointi olivat tapahtuneita tosiasioita, joita Kreml ei voinut muuttaa.Suomen turvallisuusasemaa eivät enää säätele sille heikkouden hetkellä sanellun sopimuksen artiklat vaan yhteys Euroopan unioniin, Ruotsiin, Pohjoismaihin ja Natoon. Venäjä on edelleen Suomen turvallisuusongelma, mutta nyt se ei tiivisty maarajalla idässä vaan merellä etelässä ja lounaassa.Venäjän etukenoinen asenne lähiulkomaihinsa painosti Baltian maat vaatimaan Naton konkreettista turvaa. Niihin asevoimalla kajoaminen saisi Naton suuntaamaan koko voimansa torjumaan Venäjän hyökkäyksen.Nato joutuu Baltian puolustuksen suunnittelussa huomioimaan sen selustassa ja pohjoisella sivustalla avautuvat arvaamattomat riskit. Siksi Natolla on vahva tarve tukea Ruotsin ja Suomen aluepuolustusta.Suomella on kykyä ja tahtoa puolustaa rannikko- ja saaristovyöhykettään Ruotsin ja Baltian puolustusta tukevalla tavalla, ja Ruotsilla ja Natolla on luontainen tarve tukea Suomen ilma- ja rannikkopuolustusta.Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kuvaa kirjassaan Itämeren tilannekuvan ihmeellistä kehitystä kylmän sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Samansuuntaiset turvallisuusedut johtavat Suomen, Ruotsin ja Naton yhä kiinteämpään puolustusyhteistyöhön, joka Tarkan mukaan ennemmin tai myöhemmin johtaa siihen, ettäkaikki Skandinavian maat ovat Naton jäseniä.

Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin

Saatavilla myös

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja / Valmistaja Siltala
    • ISBN 9789523880023
    • Tuotekoodi 9789523880023
    • Alanimike Aikalaiskronikka vuosilta 1990–2020
    • Kirjoittajat Jukka Tarkka
    • Kieli Suomi
    • Thema-luokitus Kansainväliset instituutiot; Maanpuolustus; Euroopan historia
    • Ilmestymispäivä 21.02.2022
    • Vuosi 2022
    • Tuoteryhmä Historia
    • Tuotepääryhmä Tietokirjat
    • Tuotelinja Kirjat
    • Sivumäärä 252
    • Kirjastoluokka 92
    • Uusintapainoksen pvm 06.04.2022
    • Pituus (mm) 215
    • Leveys (mm) 148
    • Korkeus (mm) 24
    • Paino (g) 372
    • Tiedoston koko [False, 'and', False]
    • Tuotemuoto Kovakantinen
    • Tuotemuodon lisätiedot harmaa/grey

Tuotekuvaus

Kylmän sodan jälkeen Suomi rakensi toimivan hyvinvointivaltion, kehitti uskottavan puolustuksen, varmisti asemansa Länsi-Euroopassa ja hakeutui Nato-kumppanuuteen.Kun Venäjä toipui Neuvostoliiton romahduksesta ja alkoi kasvattaa etupiiriään, Suomen länsieurooppalainen identiteetti ja puolustuksen asemointi olivat tapahtuneita tosiasioita, joita Kreml ei voinut muuttaa.Suomen turvallisuusasemaa eivät enää säätele sille heikkouden hetkellä sanellun sopimuksen artiklat vaan yhteys Euroopan unioniin, Ruotsiin, Pohjoismaihin ja Natoon. Venäjä on edelleen Suomen turvallisuusongelma, mutta nyt se ei tiivisty maarajalla idässä vaan merellä etelässä ja lounaassa.Venäjän etukenoinen asenne lähiulkomaihinsa painosti Baltian maat vaatimaan Naton konkreettista turvaa. Niihin asevoimalla kajoaminen saisi Naton suuntaamaan koko voimansa torjumaan Venäjän hyökkäyksen.Nato joutuu Baltian puolustuksen suunnittelussa huomioimaan sen selustassa ja pohjoisella sivustalla avautuvat arvaamattomat riskit. Siksi Natolla on vahva tarve tukea Ruotsin ja Suomen aluepuolustusta.Suomella on kykyä ja tahtoa puolustaa rannikko- ja saaristovyöhykettään Ruotsin ja Baltian puolustusta tukevalla tavalla, ja Ruotsilla ja Natolla on luontainen tarve tukea Suomen ilma- ja rannikkopuolustusta.Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kuvaa kirjassaan Itämeren tilannekuvan ihmeellistä kehitystä kylmän sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Samansuuntaiset turvallisuusedut johtavat Suomen, Ruotsin ja Naton yhä kiinteämpään puolustusyhteistyöhön, joka Tarkan mukaan ennemmin tai myöhemmin johtaa siihen, ettäkaikki Skandinavian maat ovat Naton jäseniä.

Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin

Voit varata useita eri tuotteita samalla kertaa. Siirry haluamasi tuotteen tuotesivulle ja paina Varaa & Nouda -painiketta ja tuote siirtyy varauslistaasi. Huomioithan, että kaikki varatut tuotteet tulee olla saatavilla valitussa myymälässä, jotta varaus voidaan vahvistaa.

Varaa & Nouda

Yhteensä:

  • Valitse noutomyymälä
Pidämme tuotetta varattuna varauspäivän sekä sitä seuraavan myymälän aukiolopäivän. Odotathan vielä sähköpostiisi tulevaa varausvahvistusta ennen kuin noudat varauksesi.