Huomioita nimestä
”Hän oli hyvillään, jos häntä sanottiin Erikaksi”.
Huomioita nimestä on näytelmäkirjailija Emil Santtu Uutun teos, joka sisältää näytelmän "Ihana tytär Erika - Huomioita nimestä" sekä esseen "että hän kirjoitti itsensä näkyviin ja sitten vapaaksi".
Näytelmä "Ihana tytär Erika" tark... Lue lisää
”Hän oli hyvillään, jos häntä sanottiin Erikaksi”.
Huomioita nimestä on näytelmäkirjailija Emil Santtu Uutun teos, joka sisältää näytelmän "Ihana tytär Erika - Huomioita nimestä" sekä esseen "että hän kirjoitti itsensä näkyviin ja sitten vapaaksi".
Näytelmä "Ihana tytär Erika" tark... Lue lisää
”Hän oli hyvillään, jos häntä sanottiin Erikaksi”.
Huomioita nimestä on näytelmäkirjailija Emil Santtu Uutun teos, joka sisältää näytelmän "Ihana tytär Erika - Huomioita nimestä" sekä esseen "että hän kirjoitti itsensä näkyviin ja sitten vapaaksi".
Näytelmä "Ihana tytär Erika" tarkastelee muun muassa historiantutkimuksen etiikan, muistamisen ja ableismin kysymyksiä transhistorian näkökulmasta. Näytelmän punainen lanka on ”Jakovan Erikaa” koskeva paikallistarina, jonka eräs Mauno Malmgren kirjoitti muistiin ja lähetti vuonna 1965 vastauksena SKS:n julkaiseman Kansantieto-lehden keruukutsuun. Kutsun otsikkona oli ”Kovaosaisia ja taiteilijoita”. Malmgrenin muistiin kirjoittamassa paikallistarinassa lukee, että ”hän oli hyvillään, jos häntä sanottiin Erikaksi”.
"Ihana tytär Erika" koostuu tämän paikallistarinan, sitä käsittelevien tai sivuavien tutkimusjulkaisujen ja muistitietohaastattelujen ympärille. Näytelmässä tutkitaan, miten Erikaa koskevaa paikallistarinaa on aiemmassa historiantutkimuksessa luettu ja samalla tarkastellaan kriittisesti arkistokäytäntöjä, muisti-instituutioita ja historiapolitiikkaa. Keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten alkuperäisaineistoa on käsitelty ja miten sitä on luokiteltu. Miten arkistoinnin, luokittelun ja muistitiedon käytännöt ovat saaneet Erikan katoamaan ja muuttaneet hänet pelkäksi historialliseksi ja toiseutetuksi kuriositeetiksi?
Näytelmän kantaesitys oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston tutkijasalissa 1.9.2023-24.1.2024. Kantaesityksessä katsoja saattoi kuunnella näytelmän kuunnelmana ja tutustua näytelmässä käsiteltäviin alkuperäisiin arkistoaineistoihin. Kantaesitys oli osa Teatteri Takomon ja Kiasma Teatterin ohjelmistoa.
Huomioita nimestä sisältää näytelmän lisäksi esseen, jossa jäljitetään Esko Olavi Aarnion tarinaa ja joka toimii itsenäisenä mutta täydentävänä parina näytelmälle.
Emil Santtu Uuttu on tutkija, näytelmäkirjailija ja esitystaiteilija, joka on tutkinut työssään, miten muistin instituutiot toimivat ja miten niiden luomia normeja voisi murtaa.
Huomioita nimestä on näytelmäkirjailija Emil Santtu Uutun teos, joka sisältää näytelmän "Ihana tytär Erika - Huomioita nimestä" sekä esseen "että hän kirjoitti itsensä näkyviin ja sitten vapaaksi".
Näytelmä "Ihana tytär Erika" tarkastelee muun muassa historiantutkimuksen etiikan, muistamisen ja ableismin kysymyksiä transhistorian näkökulmasta. Näytelmän punainen lanka on ”Jakovan Erikaa” koskeva paikallistarina, jonka eräs Mauno Malmgren kirjoitti muistiin ja lähetti vuonna 1965 vastauksena SKS:n julkaiseman Kansantieto-lehden keruukutsuun. Kutsun otsikkona oli ”Kovaosaisia ja taiteilijoita”. Malmgrenin muistiin kirjoittamassa paikallistarinassa lukee, että ”hän oli hyvillään, jos häntä sanottiin Erikaksi”.
"Ihana tytär Erika" koostuu tämän paikallistarinan, sitä käsittelevien tai sivuavien tutkimusjulkaisujen ja muistitietohaastattelujen ympärille. Näytelmässä tutkitaan, miten Erikaa koskevaa paikallistarinaa on aiemmassa historiantutkimuksessa luettu ja samalla tarkastellaan kriittisesti arkistokäytäntöjä, muisti-instituutioita ja historiapolitiikkaa. Keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten alkuperäisaineistoa on käsitelty ja miten sitä on luokiteltu. Miten arkistoinnin, luokittelun ja muistitiedon käytännöt ovat saaneet Erikan katoamaan ja muuttaneet hänet pelkäksi historialliseksi ja toiseutetuksi kuriositeetiksi?
Näytelmän kantaesitys oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston tutkijasalissa 1.9.2023-24.1.2024. Kantaesityksessä katsoja saattoi kuunnella näytelmän kuunnelmana ja tutustua näytelmässä käsiteltäviin alkuperäisiin arkistoaineistoihin. Kantaesitys oli osa Teatteri Takomon ja Kiasma Teatterin ohjelmistoa.
Huomioita nimestä sisältää näytelmän lisäksi esseen, jossa jäljitetään Esko Olavi Aarnion tarinaa ja joka toimii itsenäisenä mutta täydentävänä parina näytelmälle.
Emil Santtu Uuttu on tutkija, näytelmäkirjailija ja esitystaiteilija, joka on tutkinut työssään, miten muistin instituutiot toimivat ja miten niiden luomia normeja voisi murtaa.
- Kustantaja / Valmistaja Tutkijaliitto
- ISBN 9789527093542
- Tuotekoodi 9789527093542
- Kirjoittajat Emil Santtu Uuttu
- Kieli Suomi
- Thema-luokitus Modernit näytelmät ja nykynäytelmät (1900-luvulta alkaen); Esseet ja pakinat; Sukupuolentutkimus: sukupuolen moninaisuus; Historia: teoria ja menetelmät
- Ilmestymispäivä 01.08.2024
- Vuosi 2024
- Tuoteryhmä Muut tietokirjat
- Tuotepääryhmä Tietokirjat
- Tuotelinja Kirjat
- Sivumäärä 150
- Avainsanat tutkimusetiikka; paikallishistoria; transhistoria; queer-historia; ableismi
- Kirjastoluokka 80.2
- Tuotemuoto Pehmeäkantinen
Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin
Lue lisää tuotearvosteluista
Tuotearvostelut Suomalainen.comissa
Tutustu tuotearvostelujen käytäntöihin ja ehtoihin ennen kuin jätät arvostelun.
Suomalainen.com -verkkokaupassa on mahdollista jättää tuotearvosteluja siellä myynnissä olevista tuotteista. Tuotearvosteluja voivat jättää sekä tuotetta Suomalaisesta Kirjakaupasta ostaneet asiakkaat että muut sivuston käyttäjät. Arvostelijan nimimerkin jälkeinen teksti kertoo, onko kyseessä vahvistettu ostaja vai muu asiakas/sivuston käyttäjä.
-
Vahvistettu ostaja - Kyseinen arvostelu on jätetty käyttämällä tuotteen ostajalle lähetettyä sähköpostilinkkiä. Kyseessä on siis vahvistettu ostaja eli arvostelun jättänyt henkilö on ostanut todennetusti kyseisen tuotteen.
-
Vahvistettu suosittelija - Kyseinen arvostelu on jätetty suomalainen.com -verkkosivustolla. Arvostelijan sähköpostiosoite on vahvistettu, jotta on voitu varmistua siitä, että arvostelun on jättänyt oikea henkilö. Suomalainen.com ei kuitenkaan ole vahvistanut, että kyseinen henkilö on ostanut tuotteen.
- Ei tekstiä nimimerkin jälkeen - Kyseinen arvostelu on jätetty suomalainen.com -verkkosivustolla, mutta arvostelun jättäjän sähköpostiosoitetta ei ole vahvistettu.
Tuotearvostelussa pakollisia tietoja ovat tuotteen pistemäärä (tähdet), otsikko sekä arvosteluteksti. Jos jätät arvostelun sinulle lähetetyn sähköpostilinkin kautta, arvostelu julkaistaan käyttämällä etunimeäsi sekä sukunimen ensimmäistä kirjainta.
Jos jätät arvostelun sivustollamme, voit käyttää arvostelussa myös nimimerkkiä. Arvostelun jättämisen yhteydessä sinulta kysytään sähköpostiosoitetta, jonka avulla vahvistamme, että arvostelun on lähettänyt oikea henkilö, eikä esimerkiksi robotti. Tuotearvostelujen palveluntarjoajana toimii Yotpo. Katso Yotpon tietosuojaseloste.
Arvostelut julkaistaan tuotteen kohdalla automaattisesti ja ne tulevat esiin viiveellä. Suomalainen.com pidättää kuitenkin oikeuden poistaa kommentit, jotka sisältävät epäasiallista, herjaavaa tai halventavaa kieltä, vihapuhetta tai ovat muuten hyvän tavan vastaisia, tai joissa markkinoidaan muiden toimijoiden sivustoja tai tuotteita.
Jättämällä arvostelun annat Suomalaiselle Kirjakaupalle oikeuden käyttää kyseisiä arvosteluja omassa markkinoinnissaan (sekä painettu että digitaalinen) ilman erillistä korvausta. Arvosteluja käytetään myös analysointiin ja markkinoinnin kehittämiseen.
Tuotearvostelun jättäneiden kesken arvotaan säännöllisin väliajoin tuotepalkintoja. Tutustu arvonnan sääntöihin täällä.
Mikäli haluat poistaa jättämäsi tuotearvostelun verkkokaupastamme, pyyntö tästä tulee ohjata asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu@suomalainen.com.
Tuotearvostelut eivät ole tarkoitettu asiakasreklamaatioiden tai tilauskyselyjen tekemiseen. Reklamaatiotapauksissa pyydämme ottamaan yhteyttä asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu@suomalainen.com.
Jättämällä arvostelun suomalainen.com -verkkokauppaan hyväksyt yllämainitut käytännöt ja ehdot.
Lue lisää tuotearvosteluista.