Blogin sisältö tiivistettynä:

• Satu Rämön Hildur-sarja edustaa nordic noir -kirjallisuutta, joka tunnetaan synkästä tunnelmastaan, yhteiskunnallisista teemoistaan ja pohjoismaisesta miljööstään.
• Hildur-sarja on saavuttanut kansainvälistä menestystä: käännösoikeuksia yli 20 maahan, ja tarina on laajentunut televisioon, teatteriin ja neulekirjaksi.
• Sarjaan kuuluvat teokset:
  • Hildur
  • Rósa & Björk
  • Jakob
  • Rakel
  • Tinna 
• Lisäksi sarjaan liittyvä Hildur-villapaidat -neulekirja sisältää 11 islantilaista villapaitamallia, jotka on nimetty sarjan hahmojen mukaan.
• Kaikki Satu Rämön kirjat ovat saatavilla Suomalaisesta Kirjakaupasta kovakantisina, e-kirjoina ja äänikirjoina.

Satu Rämö on todellinen dekkaritaivaan tähti. Rämö (s. 1980) on Islannissa asuva kirjailija ja ekonomi. Vuonna 2022 alkanut Hildur-sarja on ollut poikkeuksellinen menestys kaikilla mittarilla. Sarjan kirjat ovat hurmanneet niin kriitikot kuin lukijatkin.

Hildurin maailma on laajentunut televisioon ja teatterilavoille, ja sarjan käännösoikeuksia on myyty yli pariin kymmeneen maahan, muun muassa Saksaan, Isoon-Britanniaan, Ranskaan ja kaikkiin Pohjoismaihin.

Pian Hildur valloittaa myös neulekopat, sillä Satu Rämöltä ja Sigríður ”Sif” Gylfadóttirilta ilmestynyt neuleohjekirja. Hildur-villapaidat esittelee 11 eri henkilöhahmojen mukaan nimettyä perinteistä islantilaista villapaitaohjetta.

Kuva: Björgvin Hilmarsson

Kun pohjoinen maisema muuttuu rikosnäyttämöksi

Tyylisuunta nordic noirin, suomennettuna pohjoisen pimeyden, edelläkävijänä pidetään tanskalaista tv-sarjaa nimeltä Rikos (Forbrydelsen, 2007–2012) sekä ruotsalaisen Stieg Larssonin Millennium -trilogiaa. Pohjoismaista oli jo pitkään tullut vahvoja dekkaristeja, jotka olivat osanneet hyödyntää pohjoisen estetiikkaa ja erityispiirteitä teoksissaan, mutta tanskalainen tv-sarja ja etenkin Larssonin dekkarit antoi vauhtia myös muille tekijöille. 

Nordic noirissa käsitellään usein suuria aiheita, kuten ihmis- tai huumekauppaa, ekokatastrofia tai kansainvälistä vakoilua. Globaaleja aiheita käsitellään kuitenkin paikallisissa pienissä yhteisöissä, kylissä tai kaupunginosissa. Kerronta voi olla vaikkapa maisemien kuvailussaan jopa romanttista. Osa tyylilajin kiehtovuutta varmasti onkin, että veriteot tapahtuvat kauniissa miljöössä, mikä kenties virittelee lukijan mieleen ikiaikaista kysymystä  hyvän ja pahan rinnakkaiselosta. Lähes poikkeuksetta suuret tapahtumat palaavat aina takaisin pohjoisiin maisemiin. 

Päähenkilöt eivät ole siloteltuja kiiltokuvaihmisiä, vaan hahmoissa on rosoisuutta ja särmää. Edes lainvalvojat eivät aina tee oikeita ratkaisuja, vaan virheitä tehdään lain molemmin puolin. Rikoksia ratkaisevilla tahoilla, olivatpa he poliiseja tai toimittajia, saattaa olla jopa traumaattinen menneisyys, josta paljastuu osasia yhtä koukuttavasti kuin juoni muutenkin kuroutuu auki. Juuri tämä yleisesti ottaen kiinnostaa enemmän kuin täydellisyys. Kirjallisuudesta haetaan pohjimmiltaan viihdettä ja jännitystä, jota inhimilliset hahmot tarjoavat kiiltokuvia varmemmin. Kirjailijalle hieman traumatisoituneet hahmot antavat pelivaraa, sillä nämä hahmot voivat myös reagoida ennalta-arvaamattomammin.

Hildur -dekkarit ja Islanti-buumi

Jo tarinan suunnitteluvaiheessa oli selvää, että jännitysromaanin tapahtumat sijoittuisivat Islantiin – tarkemmin sanottuna pieneen Ísafjörðurin kuntaan Luoteis-Islannissa, jossa kirjailija Rämö asuu perheineen. Tämä syrjäinen ja karunkaunis saari Atlantin laidalla, vuonojen, tulivuorten ja kuumien lähteiden keskellä, tarjoaa täydellisen taustan tarinalle, jossa Hildur-niminen poliisi selvittää mystistä rikosvyyhtiä samalla kun kamppailee oman menneisyytensä varjojen kanssa.

Islanti kiehtoo monia suomalaisia, eikä ihme – Rämö ymmärtää viehätyksen hyvin, sillä hän koki sen itse ensikerran vuonna 2003 opiskelijavaihdossa. Matka sai aikaan syvän ihastuksen maahan, ja hän palasi sinne yhä uudelleen. Lopulta Islannista tuli pysyvä koti, kun hän rakastui paikalliseen mieheen tavattuaan tämän baarissa.

Hildur

1. osa. Islantilainen rikosetsivä Hildur Rúnarsdóttir ja suomalainen poliisiharjoittelija Jakob Johanson kohtaavat synkkiä salaisuuksia vuonojen varjossa. Molemmat pakenevat omia kipupisteitään, mutta joutuvat keskelle hämmentävää rikosvyyhtiä, jossa menneisyys alkaa paljastua. 

Rósa & Björk

2. osa. Islannin vuonoilla tapahtuu murha, joka kietoo rikosetsivä Hildurin ja suomalaisen Jakobin vaaralliseen vyyhteen. Tutkimusten edetessä vanhat traumat ja kadonneiden siskojen mysteeri nousevat pintaan. 

Jakob

3. osa. Joulu lähestyy, mutta Ísafjörðurin kylän rauha rikkoutuu, kun kalankasvatusaltaasta löytyy järsitty ruumis ja pian tapahtuu lisää henkirikoksia. Rikosetsivä Hildur ja suomalainen Jakob tutkivat väkivallan sarjaa. Kun Hildur saa järkyttävän puhelun Suomesta, on selvää, että pahuus voi ulottua yllättävän lähelle. 

Rakel

4. osa. Hildurin elämä vaikuttaa rauhalliselta, mutta vanhainkodissa käynnit ja lapsuudenkodin remontti paljastavat yllättäviä asioita hänen äidistään Rakelista. Jakob kamppailee poikansa sopeutumisen kanssa. Hildur kohtaa myös uusia haasteita turistimassojen saapuessa Ísafjörðuriin. 

Tinna

5. osa. Syrjäisestä laaksosta löytyy korppien nokkima ruumis. Eräs yksityiskohta saa rikostutkija Hildur Rúnarsdóttirin epäilemään murhaa. Tinna-tädin huomio tapauksen yksityiskohdasta vahvistaa epäilyt, että Hildur että on kohdannut saman tekijän aikaisemminkin. Tinnan avulla selviää Hildurin perheen viimeinen salaisuus. Kesken murhatutkimusten Jakob saa kutsun lähteä käymään kotimaassaan avustamassa poliisia Islantiin liittyvässä rikostapauksessa. 

Muita pohjoismaisia dekkariuutuuksia

Skúli Sigurdsson: Mies varjoista

Islannista löytynyt murhattu taksikuski herättää henkiin vuosikymmenten takaiset tapahtumat, jotka johtavat jäljittäjät aina toisen maailmansodan aikaan, natseihin ja Josef Mengeleen. 

Lilja Sigurdardóttir:  Loukku

Sonjan elämä on romahtanut: repivä avioero ja pojan huoltajuuden menetys ovat jättäneet syvät haavat. Kun toivo hiipuu, hän ajautuu kokaiinin salakuljettajaksi Islantiin ja tempautuu mukaan kylmäveriseen rikollismaailmaan.

Viveca Sten: Armahtaja

Poliisi Hanna Ahlander saa oudon ja sekavan puhelun – se voisi olla pelkkä pilapuhelu, mutta jokin ei tunnu oikealta. Kun Åren lähistöllä alkaa paljastua vanhusten kuolemia epätavallisissa olosuhteissa, Hanna ymmärtää, että hänen vaistonsa oli oikeassa.

Camilla Grebe: Pimeyden polut

Vuosi on kulunut siitä, kun Myran sisko Ella katosi jälkiä jättämättä. Vaikka kaikki ympärillä uskovat pahimpaan, Myra ei suostu luopumaan toivosta. Hän päättää etsiä totuuden itse – ja lähtee liftaamaan kotikaupungistaan Storforsasta kohti Tukholmaa, siskonsa jalanjäljissä.

Camilla Läckberg: Itkijänainen 

Sofie oli juuri aloittanut lukion ja nauttii suosiosta, kun hän katosi jäljettömiin 30 vuotta sitten. Tapaus järkytti koko Fjällbackan yhteisöä ja jätti pysyvän varjon idyllisen rannikkokaupungin ylle.