Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-sarja on monelle lukijalle varma kevään ja kesän merkki ja odotettua kesälukemista. Jylhäsalmi-kirjat vievät maalaismaisemaan, jossa rakkaus, ihmissuhteet ja elämän suuret kysymykset kulkevat käsi kädessä arjen, huumorin ja toivon kanssa. Mutta miten kaikki sai alkunsa ja mikä tekee Jylhäsalmesta niin vetovoimaisen paikan?
Yllättävää kyllä, koko Jylhäsalmi-sarja syntyi kiellon kautta. Nuorille suunnatun kirjasarjan jälkeen Pehkosta pyydettiin kirjoittamaan maaseudulle sijoittuva romanttinen tarina eikä idea tuntunut ollenkaan omalta. “Olin heti, että ei todellakaan. Ei ole mun juttu.”
Silti jokin jäi kytemään. Kesällä 2016 Jylhäsalmen kylä, lossikahvila ja henkilöt alkoivat rakentua kirjailijan mielessä. Jylhäsalmella on siis tänä vuonna oikeastaan juhlavuosi! Elokuussa 2016 Pehkonen esitteli kustannustoimittajalle ensimmäisen version ja sarjan ensimmäinen kirja Sydämen asioita Jylhäsalmella julkaistiin huhtikuussa 2017.
Kylä, joka kasvaa kirja kirjalta
Jylhäsalmen viehätys ei piile vain yksittäisissä tarinoissa, vaan kokonaisessa yhteisössä. Pehkonen kuvaa kylää verkostona, joka kasvaa jatkuvasti; uusia henkilöitä tulee mukaan, vanhat voivat pysyä mukana tai jäädä taka-alalle ja sivuhenkilöistä voi tulla päähenkilöitä.
Kirjailija ei aina tiedä ennalta kaikkea. Vaikka suunnitelmia tehdään pitkälle, kirjoittaminen tuo mukanaan yllätyksiä. “Tiedän paljon, mutta en kaikkea. Kirjoittamalla selviää, mitä tapahtuu. Joitain käänteitä suunnittelen jo hyvinkin pitkällä aikavälillä, kuka on seuraavassa kirjassa päähenkilönä tai mikä on keskeinen ammatti kirjassa, mutta kirjoittaessa tulee myös yllätyksiä eteen. Ja juuri siitä tykkään hirveästi kirjoittamisessa.”
Esimerkiksi kala-Sepen hahmon kehitys on päässyt yllättämään myös Pehkosen. Juonipaljastuksia tekemättä kala-Sepen elämä muuttuu kirjojen aikana. ”En vielä ensimmäisiä kertoja hänestä kirjoittaessani tiennyt, miten suuri rooli Sepellä tulee sarjassa olemaan.”
Näin syntyy Jylhäsalmi-kirja
Pehkosen kirjoittamisessa yhdistyvät kurinalaisuus ja luovuus. Hän kertoo käyttävänsä määrällisiä tavoitteita. ”Kirjoitusprosessin aikana minulla on tavoitemerkkimäärä kirjoitettuna kalenteriin. Miksi merkkejä? No, jos laskee liuskoja, niitä tulee pari-kolme. Jos laskee sanoja, niitä tulee vähemmän. Mutta merkkejä tulee paljon, vaikka 5000 merkkiä kuulostaa jo isolta määrältä! Näin pystyn myös seuraamaan, milloin määrällisesti ensimmäinen versio on valmiina.”
Merkkitavoitetta seuraamalla säästyy useimmiten tyhjän paperin kauhulta. ”Jos on esimerkiksi tilanne, että en tiedä miten menisin juonessa eteenpäin tai miten jokin kohtaus rakentuu, kirjoitan sen päivän merkit luontokuvauksia. Ne löytävät paikkansa tarinasta. En kirjoita koskaan järjestyksessä. Tarinan kulku rakentuu prosessin myötä.”
Unelmien talo Jylhäsalmelta
”Jotenkin se, että on unelmien talo maaseudulla, on kutkutellut mielessäni jo jonkin aikaa ja olen tiennyt, että tästä pitää kirjoittaa Jylhäsalmella. Tuli vahva mielikuva kiinteistövälittäjästä, joka menee viehättävään vanhaan taloon ja kävelee pahki seinää, kun luulee, että siinä on ovi. Tällainen kohtaus kirjaan sitten tulikin. Tästä pääsee selvittämään henkilöhahmon historiaa, perhesalaisuuksia ja myös ihanan talon historiaa, joka lähtee siitä, kun nuoripari 1930-luvulla sitä taloa hartiapankilla rakentaa. Mitä tapahtuu talolle ja ihmisille ajansaatossa sieltä tähän päivään asti.”
Uusimmassa osassa on myös eräs poikkeuksellinen asia. ”En yleensä poimi omasta elämästäni kirjoihin, en ole kokenut tarvetta siihen, mutta tällä kertaa kävi niin. Oma äitini on muistisairas ja hoitolaitoksessa, enkä suunnitellut tätä, mutta niin on myös Pipsan äiti. Jotenkin omat kokemukset tästä ovat olleet niin väkeviä, että ne tulivat myös kirjaan.”
Vaikka tavallaan Pehkonen on ollut kirjoissa läsnä myös aiemminkin. Aikanaan jo sarjan alussa kustantaja toivoi autenttista maisemakuvaa kanteen. Niinpä aika monessa kansikuvassa on pohjoissavolaista maisemaa ja joko kirjailija itse tai joku hänen kolmesta tyttärestään.
Maalaisromantiikkaa suurella sydämellä
Pehkonen kuvaa kirjojaan ylpeästi viihteeksi, mutta muistuttaa, että se ei tarkoita keveyttä ilman sisältöä. “Viihde on vaikea laji ja viihteessä käsitellään myös rankkoja aiheita. Käsittelytapa kuitenkin erottaa viihteellisemmän kirjallisuuden muusta. Se on kuin juna, sitä astutaan kyytiin ja tiedetään suurin piirtein millainen matka on tiedossa, mutta ei yksityiskohtia koko matkasta. Kuitenkin on tieto siitä, että pääsee mukavalle asemalle ja jää hyvä mieli. Se on sellaista hyvän olon lukemista, mutta myös oman ajattelun ja mielikuvituksen lennon ruokkimista.”
Yksi keskeisiä teemoja Jylhäsalmella on tapahtumaympäristö, maaseutu. ”En ajattele tätä kirjoittamaani maalaisromantiikkaa vain ihmisten välisenä romantiikkana, vaan maaseudun kuvaamista kohotetun realismin otteella. Maalla asuvat ihmiset eivät ole epäonnistuneita, vaan tehneet valinnan asua maalla, huolehtia rakennuksista ja ympäristöstä ja hyväksyneet, ettei kaikkia palveluja ole lähellä, mutta on luontoa ja vapautta. Pääsääntöisesti maalla asuvat ihmiset ovat hyvin onnellisia.”
Jylhäsalmella on laaja lukijakunta aina parikymppisistä 90-vuotiaisiin. ”Toivon, että lukijat saavat kirjoista elämänkokemusta. Suoraan kirjojen perusteella tuskin voi oman elämänsä haasteita ratkoa, mutta saa tietoa siitä, miten toiset ovat niitä ratkoneet. Lukemalla pääsee kurkistamaan toisen ihmisen elämään ja siihen, miten tämä toimii, mistä toivottavasti tulee tunne, että elämä kuitenkin aina kantaa.”
Palautetta kirjoista tulee sähköpostilla, sosiaalisessa mediassa ja kasvokkainkin. Lukijat ovat kertoneet, että kirjat ovat saaneet heidät näkemään oman elämänsä uudessa valossa ja saaneet heidät jopa arvostamaan enemmän omaa arkea ja ympäristöä.
Pehkonen kertoo, että Jylhäsalmesta kirjoittaminen ilostuttaa myös kirjoittajaa itseään. Lukijoille päin Pehkosen tavoite on selkeä: kirjoittaa tarinoita, jotka tuovat hyvää mieltä ja toiveikkuutta. “Jos minun elämäntehtäväni on tuottaa hyvää mieltä ja toivoa, niin ei se ole ollenkaan huono elämäntehtävä ole, teen sen mielelläni.”
Ja juuri siksi Jylhäsalmelle palataan yhä uudelleen.
Jylhäsalmi -kirjat järjesteyksessä:
Sydämenasioita Jylhäsalmella (2017)
Jylhäsalmella salamoi (2018)
Juuret Jylhäsalmella (2019)
Jylhäsalmen sydänkesä (2020)
Riihikuivaa satoa Jylhäsalmella (2021)
Uutta elämää, Jylhäsalmi (2022)
Unikoita ja unelmia Jylhäsalmella (2023)
Talven taikaa Jylhäsalmella (2023)
Hiekkalinnoja Jylhäsalmella (2024)
Matkalla Jylhäsalmelle (lyhyt kertomus ilmestynyt 2024 vain e- ja äänikirjana)
Jylhäsalmen tähtiyöt (printti ja e-kirja sisältävät Jylhäsalmen tähtiyöt 1 & 2, ilm. 2025) / Jylhäsalmen tähtiyöt 1 (äänikirjana 2024) Jylhäsalmen tähtiyöt 2 (äänikirjana 2025)
Kesävieraita Jylhäsalmella (2025)
Unelmien talo Jylhäsalmelta (2026)
Jylhäsalmi -kirjojen kustantamo Karisto.
Kuvan copyright: Sabrina Bqain
