Kuulumisia kirjahyllystä: Tämä kirja kuuluu jokaiseen kirjahyllyyn!

Julkaistu:

 “Jos emme lue naisten historiaa, meillä on vääristynyt kuva Suomen historiasta” 

Maria Pettersson nousi myyntilistoille kirjallaan Historian jännät naiset (Atena 2020), jossa tutustuttiin merkittäviin mutta tuntemattomaksi jääneisiin maailmanhistorian naisiin. Uudessa kirjassa nostetaan esiin suomalaisia jänniä naisia, joista vain harva on kuullut. Keskustelimme Petterssonin kanssa mm. miehenä esiintyneistä naissotilaista, selvännäkijöistä, salatieteen harrastajista, huumerikollisista, kapinallisista ja sirkustaiteilijoista. 

 

Suomen historian jännät naiset

 

–  Kriteerit olivat vaikeat, sillä naisten piti olla edesmenneitä, Suomessa toimineita ja jänniä. Halusin myös, että kirjassa esiintyvät naiset eivät ole koulun historian tunneilta tuttuja, Maria Pettersson linjaa. 

–  Kirjoittaessani olen yrittänyt myös avata sitä maailmaa, missä nämä naiset elivät ja millaista naisten elämä on silloin ollut – mitä heiltä odotettiin ja mitä ei odotettu, sekä miten vallankumouksellista oli esimerkiksi käyttäytyä sillä tavalla kuin he käyttäytyivät. Yhtäkkiä tästä kirjasta tulikin myös vähän kertausta Suomen historiaan. 

Tutkimusta Suomen historian naisista on kyllä olemassa ja jonkun verran siitä on myös kirjallisuutta, mutta suuren yleisön tietoisuus heistä puuttuu. Kirjaa kirjoittaessaan Pettersson sai apua mm. Tutkijoilta ja museoalan ammattilaisilta, ja ihmiset myös vinkkasivat hänelle kiinnostavista historian naisista.  

– Lisäksi luin hirveästi. Aina, jos tuli jokin artikkeli vastaan, merkitsin heti sen tiedot heti ylös. 

Kirjoittaessaan Petterssonin täytyi karsia kovalla kädellä mukaan pääseviä naisia, sillä jänniä naisia löytyi niin paljon. Hän halusi myös päästä syvemmälle kirjassa esiintyvien naisten elämään, joten tarinat ovat tässä kirjassa pidempiä kuin hänen ensimmäisessä kirjassaan. 

–  En osaa lopettaa ajoissa taustatutkimusta! Olen lukenut hurjan määrän kirjoja ja tutkimuksia kirjassani esiintyvistä henkilöistä. Jokaisesta heistä on tullut minulle jollain tapaa läheinen.  

Ystäväksi Pettersson ottaisi kirjasta Elvira Bonon. Hän oli sirkustaiteilija, joka Suomessa ollessaan meni naimisiin suomalaisen taiteilijan kanssa. Pariskunta muutti Pariisiin, jossa miehestä kuoriutui alkoholisti. Elvira tienasi rahansa pariisilaisilla taitoampumiskojuilla. Lopulta hän jätti miehensä ja palasi Suomeen, jossa hän rupesi esiintymään sirkuksessa. Esiintymisnumerossaan hän kiipesi valtavan tangon päähän ja temppuili siellä. Erään kerran hän putosi maneesiin ja vammautui niin, ettei enää pystynyt jatkamaan sirkushuveja. Oulun työväen teatterin kautta Elvira pukeutui mieheksi ja lähti heimosotiin valtaamaan Karjalaa takaisin.  

Elviran elämä oli todella käänteitä täynnä ja kuulostaa Petterssonin mielestä henkilöltä, jonka kanssa ei tulisi tylsää. 

–  Kirjassa on myös rikollisia ja murhaajattaria, joiden ystävä voisin olla, mutta tietyistä kulttijohtajista tulee epämiellyttävä olo. Väkivallan määrä näissä kulteissa on ollut kauhistuttava.  

Jotkut naiset kirjassa ovat toimineet myös Suomea vastaan, muun muassa vakoojina.  

– He eivät välttämättä ole mahtavia tyyppejä, mutta ihailen heidän ammattitaitoaan ja pokkaa suuresti. 

Kirjaa kirjoittaessa Pettersson ymmärsi jälleen, miten paljon naisia puuttuu historian kirjoista. 

– Tämähän ei ole kenenkään yksittäisen ihmisen vika, vaan paljon isompi ja kansainvälisempi ilmiö. Tämä tarkoittaa sitä, että käsitys maamme historiasta on ollut virheellinen. Täällä on kuitenkin aina ollut noin puolet väestöstä naisia. Jos emme lue naisten historiaa, meillä on vääristynyt kuva Suomen historiasta. Esimerkiksi 1600-luvulla naisista ei ole jäänyt juuri mitään kirjallisia todisteita. Naiset eivät voineet virallisesti omistaa mitään, eikä ammatteja kirjoitettu. Ainoa, mistä on jäänyt todisteita, ovat naisten suorittamat rikokset, jotka päätyivät tuomiokirjoihin.  

Pettersson toivookin, että historianopetuksessa tuotaisiin jatkossa enemmän naisia esille.  

– Sieltä löytyy todella mielenkiintoisia ja tärkeitä henkilöitä. 

Maria Pettersson

Kuva: Riikka Kantinkoski

Teksti: Tuuli Penttilä 

Avainsanat

Lisää luettavaa

E- ja äänikirjoja voi ostaa vain henkilökohtaiseen käyttöön. Tämän vuoksi niiden myynti on rajattu 1 kpl/nimeke/asiakas.