“Oikeasti poliisit eivät tee työtään krapulassa tai humalassa”
Jørn Lier Horst on dekkaristi, joka ei ole vain kirjoittanut tarinoita, vaan ollut niissä myös mukana. Ennen kirjailijanuraansa hän oli dekkarihahmonsa Wistingin tavoin rikospoliisi.
– Poliisiurani kasvatti minua ihmisenä, mutta antoi minulle myös erinomaisen pohjan kirjoittamiselle. Minulla oli pääsy lukemattomiin ratkaisemattomiin juttuihin, joista yhdestä tulikin Wistingin ensimmäinen rikos ratkaistavaksi kirjan sivuilla, kirjailija Jørn Lier Horst kertoo puhelimitse Norjasta.
Kirjoissa näkyykin selvästi Horstin oma kokemus poliisin työstä, ja myös niiden tapahtumat sijoittuvat Horstin omaan kotikaupunkiin Larvikiin.
– Näin pystyn itse kävelemään Wistingin rikospaikoilla, ja olen todennäköisesti ratkaissut siellä itsekin rikoksia. Wistingin toimistokin on oman entisen toimistoni vieressä. Norja on kovin kaunis ja rikas maa, jolla kuitenkin on pimeä puoli.
Horst kertoo tukeutuneensa uransa alussa paljon kokemuksiinsa poliisina, mutta on huomannut tulleensa ajan myötä luovemmaksi.
– Kirjoittaminen on työtä. En odota inspiraatiota, vaan kirjoitan päivisin, kuten päivätöissä. Usein käytän apuna Exceliä, jolla rakennan tarinan kulun ja rakenteen ennen puhtaaksi kirjoittamista. Kirjoitan missä vain – useat kirjani on kirjoitettu lentokentillä ja juna-asemilla.
(kuva: Anton Soggiu)
Ei mikään stereotyyppinen poliisi
Horst kertoo haluavansa käsitellä kirjoissaan mysteerisiä asioita selkeällä tavalla.
– Yhdessä kirjassani Closed for Winter kuolleita mustarastaita putoaa taivaalta. Sain idean uutisista ja tiesin heti, että tämä sopisi kirjaani. Kukaan lintutieteilijä ei osannut kertoa, mistä tämä tapaus johtui, joten keksin lisätä sen kirjaani ja antaa oman selityksen. Halusin nimenomaan luoda oudon mysteerin tuomaan tunnelmaa, jolle annoin lopulta vastauksen ja syyn miksi.
Kun Horst aloitti uransa kirjailijana, hänellä oli selkeä tavoite: luoda päähenkilö, joka ei sovi stereotyyppiseen fiktionaalisen rikospoliisin muottiin. Wisting on kunnollinen ihminen, jolta puuttuu dekkareissa usein esiintyvä ’pimeä puoli’.
– Poliiseilla ei ole tapana tehdä töitään humalassa tai krapulassa oikeassa elämässä, joten en halunnut luoda päähenkilöä jolla on vahva pimeä puoli. En halunnut lisäystä niihin lukemattomiin fiktiivisiin rikospoliiseihin, joilla on alkoholiongelma. Halusin ennen kaikkea kertoa rikosten selvittämisestä ja tuoda suhteellisen realistisen kulman dekkareihin. Kirjoitan ennen kaikkea rikoksista, mutta myös siitä, miten ne vaikuttavat päähenkilööni Wistingiin.
Wisting ei olekaan tyypillinen dekkaripoliisi. Kirjoissa ei kuitenkaan jää käymättä läpi, miten raa’at rikokset jättävät jälkensä pieneen kaupunkiin ja yhteisöön, sekä Wistingiin itseensä.
– Joka kerta, kun aloitan uuden kirjan, on kuin tapaisin vanhan ystävän uudestaan. Mitä Wistingille kuuluu edellisen rikoksen jälkeen? Voiko hän hyvin? On uskomatonta, miten hahmoihin kiintyy.
Teksti: Tuuli Penttilä
