Pohjanmaan rykmentin Kemin komppania 1734-1810
1600-luvun lopulla Ruotsin valtionhallinto oli kehittynyt niin pitkälle, että voitiin siirtyä vakinaisen armeijan pitämiseen. Syntyi ruotujakolaitos, jossa sotaväen ylläpito organisoitiin suorien väenottojen sijaan ruotuihin. Muutama talo muodosti sotilasruodun ja ylläpiti ruotusotilasta myös rau... Lue lisää
1600-luvun lopulla Ruotsin valtionhallinto oli kehittynyt niin pitkälle, että voitiin siirtyä vakinaisen armeijan pitämiseen. Syntyi ruotujakolaitos, jossa sotaväen ylläpito organisoitiin suorien väenottojen sijaan ruotuihin. Muutama talo muodosti sotilasruodun ja ylläpiti ruotusotilasta myös rau... Lue lisää
1600-luvun lopulla Ruotsin valtionhallinto oli kehittynyt niin pitkälle, että voitiin siirtyä vakinaisen armeijan pitämiseen. Syntyi ruotujakolaitos, jossa sotaväen ylläpito organisoitiin suorien väenottojen sijaan ruotuihin. Muutama talo muodosti sotilasruodun ja ylläpiti ruotusotilasta myös rauhan aikana. Kuninkaallisessa pohjanmaan rykmentissä ruotujakoon siirryttiin vasta Suuren Pohjan sodan jälkeen 1730-luvulla.
Ruotutalot kustansivat sotilaalle sotilastorpan tarvittavine rakennuksineen, peltoineen ja niittyineen. Kun sotamies astui palvelukseen, hän sai ruodulta kuuden hopeataalarin pestirahan, lehmän, tynnyrillisen viljaa ja pukukerran. Valtio hankki aseistuksen, sotilaspuvun ja muut varusteet. Vuosipalkka oli 30 kuparitaalaria. Rengin tai muun tilattoman asemaan verrattuna sotilaaksi värväytyminen tiesi huomattavaa sosiaalista nousua.
Ruotujakoisen Kuninkaallisen Pohjanmaan rykmentin miehistövahvuus oli 1200 miestä ja se muodostui kahdeksasta 150 sotilaan komppaniasta. Rykmentin pohjoisimman komppanian eli Kemin komppanian alue ulottui Limingasta ja Muhokselta aina Kemijokivarteen Rovaniemelle saakka. Komppania sai nimensä siitä, että komppanianpäällikön puustelli oli Kemin Liedakkalassa.
Rykmentti koottiin pääkatselmukseen muutaman vuoden välein. Sotilaita harjaannutettiin sotataitoihin komppanian kokouksissa ja paikkakunnittain pidetyissä kirkkoäkseerauksissa.
Tässä kirjassa paneudutaan Kemin komppanian ruotusotilaiden arkeen rauhan aikana ruotutorpilla ja katselmuksissa. Kirjassa tutkitaan Pohjanmaan ja Lapin miesten komppaniaa sotilasyksikkönä, sotilaiden fyysisiä ominaisuuksia ja taistelumotivaatiota. Ero Runebergin vänrikki Stoolin sotasankareihin on huomattava.
Komppanian ja sen sotilaiden vaiheita selvitetään erityisesti Kustaa III:n sodassa 1788-90 ja Suomen sodassa 1808-09.
Kustaan sodassa Kemin komppania taisteli muusta rykmentistä erillään Savon prikaatin mukana. Sotaretki huipentui vappuna 1790 Ylä-Kuonassa Savonlinnan itäpuolella, kun 13 komppanian sotilasta jäi epäselvissä olosuhteissa venäläisten vangiksi. Suomen sodassa liikekannallepano oli hidasta, ja niinpä Kemin komppania yhdessä Pyhäjoen ja Everstiluutnantin komppanioiden kanssa joutui jälleen erilleen muusta rykmentistä ja taisteli sodassa kenraali Sandelsin joukoissa Savon rintamalla. Komppanian sotilaita kaatui mm. maihinnousussa Kuopioon ja Koljonvirran taistelussa.
Sotilaat joutuivat kokemaan rasittavan perääntymismarssin Oulusta Tornioon ja Tornion ”Kuoleman valtakunnan” vuodenvaihteessa 1808-09. Tällöin talvileiriin Tornioon kokoontuneesta Suomen armeijasta kuoli noin 2000 sotilasta leireissä riehuneisiin tauteihin. Pohjoisen miehet selvisivät näistä koettelemuksista yllättävän hyvin. Osa Kemijokivarren miehistä teki oman ratkaisunsa ja karkasi kotitorpilleen.
Sotataival jatkui vielä Ruotsin puolelle. Komppanian rippeet kuuntelivat Uumajan torilla von Döbelnin jäähyväispuhetta rauhanteon jälkeen 8. lokakuuta 1809. Osa sotilaista jäi Ruotsiin, mutta suurin osa palasi Suomeen.
Veteraanien osa ei ollut kaksinen. Useimmat sotaveteraanit kuolivat rutiköyhinä.
Ruotutalot kustansivat sotilaalle sotilastorpan tarvittavine rakennuksineen, peltoineen ja niittyineen. Kun sotamies astui palvelukseen, hän sai ruodulta kuuden hopeataalarin pestirahan, lehmän, tynnyrillisen viljaa ja pukukerran. Valtio hankki aseistuksen, sotilaspuvun ja muut varusteet. Vuosipalkka oli 30 kuparitaalaria. Rengin tai muun tilattoman asemaan verrattuna sotilaaksi värväytyminen tiesi huomattavaa sosiaalista nousua.
Ruotujakoisen Kuninkaallisen Pohjanmaan rykmentin miehistövahvuus oli 1200 miestä ja se muodostui kahdeksasta 150 sotilaan komppaniasta. Rykmentin pohjoisimman komppanian eli Kemin komppanian alue ulottui Limingasta ja Muhokselta aina Kemijokivarteen Rovaniemelle saakka. Komppania sai nimensä siitä, että komppanianpäällikön puustelli oli Kemin Liedakkalassa.
Rykmentti koottiin pääkatselmukseen muutaman vuoden välein. Sotilaita harjaannutettiin sotataitoihin komppanian kokouksissa ja paikkakunnittain pidetyissä kirkkoäkseerauksissa.
Tässä kirjassa paneudutaan Kemin komppanian ruotusotilaiden arkeen rauhan aikana ruotutorpilla ja katselmuksissa. Kirjassa tutkitaan Pohjanmaan ja Lapin miesten komppaniaa sotilasyksikkönä, sotilaiden fyysisiä ominaisuuksia ja taistelumotivaatiota. Ero Runebergin vänrikki Stoolin sotasankareihin on huomattava.
Komppanian ja sen sotilaiden vaiheita selvitetään erityisesti Kustaa III:n sodassa 1788-90 ja Suomen sodassa 1808-09.
Kustaan sodassa Kemin komppania taisteli muusta rykmentistä erillään Savon prikaatin mukana. Sotaretki huipentui vappuna 1790 Ylä-Kuonassa Savonlinnan itäpuolella, kun 13 komppanian sotilasta jäi epäselvissä olosuhteissa venäläisten vangiksi. Suomen sodassa liikekannallepano oli hidasta, ja niinpä Kemin komppania yhdessä Pyhäjoen ja Everstiluutnantin komppanioiden kanssa joutui jälleen erilleen muusta rykmentistä ja taisteli sodassa kenraali Sandelsin joukoissa Savon rintamalla. Komppanian sotilaita kaatui mm. maihinnousussa Kuopioon ja Koljonvirran taistelussa.
Sotilaat joutuivat kokemaan rasittavan perääntymismarssin Oulusta Tornioon ja Tornion ”Kuoleman valtakunnan” vuodenvaihteessa 1808-09. Tällöin talvileiriin Tornioon kokoontuneesta Suomen armeijasta kuoli noin 2000 sotilasta leireissä riehuneisiin tauteihin. Pohjoisen miehet selvisivät näistä koettelemuksista yllättävän hyvin. Osa Kemijokivarren miehistä teki oman ratkaisunsa ja karkasi kotitorpilleen.
Sotataival jatkui vielä Ruotsin puolelle. Komppanian rippeet kuuntelivat Uumajan torilla von Döbelnin jäähyväispuhetta rauhanteon jälkeen 8. lokakuuta 1809. Osa sotilaista jäi Ruotsiin, mutta suurin osa palasi Suomeen.
Veteraanien osa ei ollut kaksinen. Useimmat sotaveteraanit kuolivat rutiköyhinä.
- Kustantaja / Valmistaja Atrain&Nord
- ISBN 9789523155909
- Tuotekoodi 9789523155909
- Kirjoittajat Tapani Blomster
- Kieli Suomi
- Thema-luokitus Varhaisen uuden ajan sodankäynti; Paikallishistoria
- Ilmestymispäivä 01.04.2021
- Vuosi 2021
- Tuoteryhmä Historia
- Tuotepääryhmä Tietokirjat
- Tuotelinja Kirjat
- Sivumäärä 288
- Avainsanat historia; upseerit; sotahistoria; sotatoimet; yhteiskuntaolot; ruotusotilaat; Suomen sota; komppaniat; Ruotsin vallan aika; ruotujakolaitos; sotilastorpat; rykmentit; Kustaa III:n sota
- Kirjastoluokka 92.4
- Uusintapainoksen pvm 01.03.2022
- Pituus (mm) 247
- Leveys (mm) 178
- Korkeus (mm) 24
- Paino (g) 866
- Tuotemuoto Kovakantinen
Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin
Lue lisää tuotearvosteluista
Tuotearvostelut Suomalainen.comissa
Tutustu tuotearvostelujen käytäntöihin ja ehtoihin ennen kuin jätät arvostelun.
Suomalainen.com -verkkokaupassa on mahdollista jättää tuotearvosteluja siellä myynnissä olevista tuotteista. Tuotearvosteluja voivat jättää sekä tuotetta Suomalaisesta Kirjakaupasta ostaneet asiakkaat että muut sivuston käyttäjät. Arvostelijan nimimerkin jälkeinen teksti kertoo, onko kyseessä vahvistettu ostaja vai muu asiakas/sivuston käyttäjä.
-
Vahvistettu ostaja - Kyseinen arvostelu on jätetty käyttämällä tuotteen ostajalle lähetettyä sähköpostilinkkiä. Kyseessä on siis vahvistettu ostaja eli arvostelun jättänyt henkilö on ostanut todennetusti kyseisen tuotteen.
-
Vahvistettu suosittelija - Kyseinen arvostelu on jätetty suomalainen.com -verkkosivustolla. Arvostelijan sähköpostiosoite on vahvistettu, jotta on voitu varmistua siitä, että arvostelun on jättänyt oikea henkilö. Suomalainen.com ei kuitenkaan ole vahvistanut, että kyseinen henkilö on ostanut tuotteen.
- Ei tekstiä nimimerkin jälkeen - Kyseinen arvostelu on jätetty suomalainen.com -verkkosivustolla, mutta arvostelun jättäjän sähköpostiosoitetta ei ole vahvistettu.
Tuotearvostelussa pakollisia tietoja ovat tuotteen pistemäärä (tähdet), otsikko sekä arvosteluteksti. Jos jätät arvostelun sinulle lähetetyn sähköpostilinkin kautta, arvostelu julkaistaan käyttämällä etunimeäsi sekä sukunimen ensimmäistä kirjainta.
Jos jätät arvostelun sivustollamme, voit käyttää arvostelussa myös nimimerkkiä. Arvostelun jättämisen yhteydessä sinulta kysytään sähköpostiosoitetta, jonka avulla vahvistamme, että arvostelun on lähettänyt oikea henkilö, eikä esimerkiksi robotti. Tuotearvostelujen palveluntarjoajana toimii Yotpo. Katso Yotpon tietosuojaseloste.
Arvostelut julkaistaan tuotteen kohdalla automaattisesti ja ne tulevat esiin viiveellä. Suomalainen.com pidättää kuitenkin oikeuden poistaa kommentit, jotka sisältävät epäasiallista, herjaavaa tai halventavaa kieltä, vihapuhetta tai ovat muuten hyvän tavan vastaisia, tai joissa markkinoidaan muiden toimijoiden sivustoja tai tuotteita.
Jättämällä arvostelun annat Suomalaiselle Kirjakaupalle oikeuden käyttää kyseisiä arvosteluja omassa markkinoinnissaan (sekä painettu että digitaalinen) ilman erillistä korvausta. Arvosteluja käytetään myös analysointiin ja markkinoinnin kehittämiseen.
Tuotearvostelun jättäneiden kesken arvotaan säännöllisin väliajoin tuotepalkintoja. Tutustu arvonnan sääntöihin täällä.
Mikäli haluat poistaa jättämäsi tuotearvostelun verkkokaupastamme, pyyntö tästä tulee ohjata asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu@suomalainen.com.
Tuotearvostelut eivät ole tarkoitettu asiakasreklamaatioiden tai tilauskyselyjen tekemiseen. Reklamaatiotapauksissa pyydämme ottamaan yhteyttä asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu@suomalainen.com.
Jättämällä arvostelun suomalainen.com -verkkokauppaan hyväksyt yllämainitut käytännöt ja ehdot.
Lue lisää tuotearvosteluista.