Todeksi uskottua

kansandemokraattinen Neuvostoliitto-journalismi rajapinnan tulkkina vuosina 1964-1973
Aimo Ruusunen

Todeksi uskottua

Todeksi uskottua

kansandemokraattinen Neuvostoliitto-journalismi rajapinnan tulkkina vuosina 1964-1973
Aimo Ruusunen
Pehmeäkantinen
55,95 €
Saatavuus: Lähetetään 10-25 arkipäivässä, tilaustuote. Arvioitu toimituspäivä: 9.8.2021 - 25.8.2021
Toimituskulut alk 0 €

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja Jyväskylän yliopisto
    • ISBN 9789513932855
    • Tuotekoodi 9789513932855
    • Alanimike kansandemokraattinen Neuvostoliitto-journalismi rajapinnan tulkkina vuosina 1964-1973
    • Kirjoittajat Aimo Ruusunen
    • Sarja JyY studies in hum. 100
    • Kieli suomi
    • Sivumäärä 305
    • Asiasanat 1960-luku; 1970-luku; poliittinen journalismi; ideologiat; vasemmistolaisuus; lehdistö; historia; sanomalehdet; puoluelehdet; vasemmistopuolueet; työväenlehdet; sisällönanalyysi; lehdistökirjoittelu; toimittajat; kirjeenvaihtajat; poliittinen viestintä; tiedonvälitys; sisäpolitiikka; ulkopolitiikka; kansainväliset suhteet; poliittinen historia; Suomi; Neuvostoliitto; Suomen kansan demokraattinen liitto; Suomen kommunistinen puolue
    • Kirjastoluokka 07
    • Uusintapainoksen pvm 01.01.2008
    • Paino (g) 573
    • Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja

Tuotekuvaus

Aimo Ruususen väitöstutkimus paljastaa, miten ideologiset ja muut riippuvuudet näkyivät suomalaisten kansandemokraattisten toimittajien työssä kylmän sodan vuosina ja Neuvostoliiton historian mielenkiintoisena ajanjaksona 1960-luvun puolivälistä alkaen. - Kansandemokraattisissa sanomalehdissä vaiettiin joistakin Neuvostoliiton kannalta epäedullisista asioista, vaikka sellaisistakin eräissä kriisitapauksissa kerrottiin, Ruusunen kertoo. Tämän lehtiryhmän toimittajat olivat kahden erilaisen kulttuurin välisellä rajapinnalla ja sen tulkkeina erikoisessa asemassa. Toisaalta heillä oli paljon mahdollisuuksia tiedon saantiin, toisaalta heillä oli ideologisia esteitä asioiden julkiseen pohdintaan. Kansandemokraattisten lehtien lukijat saivat paljon tietoa Neuvostoliitosta, mutta sen suhteuttaminen maan todellisuuteen oli ilmeisen vaikeaa.

Selvimmin sosialistien maiden väliset ja sisäiset ristiriidat paljastuivat lehdissä Tšekkoslovakian vuoden 1968 tapahtumien yhteydessä. Näiden lehtien toimittajille Neuvostoliitto ollut vain maantieteellisesti läheinen naapurimaa, vaan myös ideologisesti läheinen kumppani. Tämän lehdistön lähtökohdat liittyivät Venäjän lokakuun vallankumouksen ja Suomen sisällissodan luomaan tilanteeseen. Ruusunen hahmottaa myös journalismin historiallista taustaa sekä ajankohdan Neuvostoliiton todellisuutta. Historiallisen taustan ja toimittajien työn kehysten ymmärtämiseksi hän luo katsauksen Neuvostoliiton julkisuus- ja tiedonvälityskäytäntöihin.

Tutkimuksen aineiston runko on kahdeksan sanomalehden sisältö vuosina 1964-1973. Sitä on tutkittu etsien toimittajien tapaa ymmärtää asioita ja valita aineistoa julkaistavaksi lähinnä neljän teeman pohjalta. Niitä ovat Neuvostoliiton puolue- ja valtiojohtaja Nikita Hruštšovin erottaminen (1964), Tšekkoslovakian tapahtumat (1968) ja V. Leninin syntymän 100-vuotisjuhlinta (1970).

- Neljäs teema sisältää mielipiteen- ja uskonnonvapauteen liittyvät kysymykset. Niissä paljastuu suomalaisen kansandemokraattisen lehdistön halu samaistaa uskonnollinen toiminta neuvostovastaisuuteen, Ruusunen havaitsi. Lisäksi Ruusunen analysoi näiden lehtien pääkirjoituksia. Tässä aineistossa eniten käsitellyiksi aiheiksi osoittautuivat Neuvostoliiton sisä- ja ulkopolitiikka, Suomen ja Neuvostoliiton kauppa- ja muut suhteet sekä ns. neuvostovastaiset ilmiöt Suomessa. Sisäpolitiikkaa käsiteltiin kuitenkin lähinnä vain vuonna 1964 ja neuvostovastaisia ilmiöitä vain vuosina 1964 ja 1970. - Eri ajankohtien erot selittyvät suurelta osin ajan tapahtumien perusteella, Ruusunen arvioi. Erikseen tutkimuksessa on selvitetty joidenkin kansandemokraattisten toimittajien työuraa ja suhdetta Neuvostoliittoon. Ruususen tutkimuksen kohteina olivat muun muassa Kerttu Kauniskangas, Jorma Simpura, Aili Mäkinen, Urho Jokinen ja Antti Kovanen.

Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja Jyväskylän yliopisto
    • ISBN 9789513932855
    • Tuotekoodi 9789513932855
    • Alanimike kansandemokraattinen Neuvostoliitto-journalismi rajapinnan tulkkina vuosina 1964-1973
    • Kirjoittajat Aimo Ruusunen
    • Sarja JyY studies in hum. 100
    • Kieli suomi
    • Sivumäärä 305
    • Asiasanat 1960-luku; 1970-luku; poliittinen journalismi; ideologiat; vasemmistolaisuus; lehdistö; historia; sanomalehdet; puoluelehdet; vasemmistopuolueet; työväenlehdet; sisällönanalyysi; lehdistökirjoittelu; toimittajat; kirjeenvaihtajat; poliittinen viestintä; tiedonvälitys; sisäpolitiikka; ulkopolitiikka; kansainväliset suhteet; poliittinen historia; Suomi; Neuvostoliitto; Suomen kansan demokraattinen liitto; Suomen kommunistinen puolue
    • Kirjastoluokka 07
    • Uusintapainoksen pvm 01.01.2008
    • Paino (g) 573
    • Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja

Tuotekuvaus

Aimo Ruususen väitöstutkimus paljastaa, miten ideologiset ja muut riippuvuudet näkyivät suomalaisten kansandemokraattisten toimittajien työssä kylmän sodan vuosina ja Neuvostoliiton historian mielenkiintoisena ajanjaksona 1960-luvun puolivälistä alkaen. - Kansandemokraattisissa sanomalehdissä vaiettiin joistakin Neuvostoliiton kannalta epäedullisista asioista, vaikka sellaisistakin eräissä kriisitapauksissa kerrottiin, Ruusunen kertoo. Tämän lehtiryhmän toimittajat olivat kahden erilaisen kulttuurin välisellä rajapinnalla ja sen tulkkeina erikoisessa asemassa. Toisaalta heillä oli paljon mahdollisuuksia tiedon saantiin, toisaalta heillä oli ideologisia esteitä asioiden julkiseen pohdintaan. Kansandemokraattisten lehtien lukijat saivat paljon tietoa Neuvostoliitosta, mutta sen suhteuttaminen maan todellisuuteen oli ilmeisen vaikeaa.

Selvimmin sosialistien maiden väliset ja sisäiset ristiriidat paljastuivat lehdissä Tšekkoslovakian vuoden 1968 tapahtumien yhteydessä. Näiden lehtien toimittajille Neuvostoliitto ollut vain maantieteellisesti läheinen naapurimaa, vaan myös ideologisesti läheinen kumppani. Tämän lehdistön lähtökohdat liittyivät Venäjän lokakuun vallankumouksen ja Suomen sisällissodan luomaan tilanteeseen. Ruusunen hahmottaa myös journalismin historiallista taustaa sekä ajankohdan Neuvostoliiton todellisuutta. Historiallisen taustan ja toimittajien työn kehysten ymmärtämiseksi hän luo katsauksen Neuvostoliiton julkisuus- ja tiedonvälityskäytäntöihin.

Tutkimuksen aineiston runko on kahdeksan sanomalehden sisältö vuosina 1964-1973. Sitä on tutkittu etsien toimittajien tapaa ymmärtää asioita ja valita aineistoa julkaistavaksi lähinnä neljän teeman pohjalta. Niitä ovat Neuvostoliiton puolue- ja valtiojohtaja Nikita Hruštšovin erottaminen (1964), Tšekkoslovakian tapahtumat (1968) ja V. Leninin syntymän 100-vuotisjuhlinta (1970).

- Neljäs teema sisältää mielipiteen- ja uskonnonvapauteen liittyvät kysymykset. Niissä paljastuu suomalaisen kansandemokraattisen lehdistön halu samaistaa uskonnollinen toiminta neuvostovastaisuuteen, Ruusunen havaitsi. Lisäksi Ruusunen analysoi näiden lehtien pääkirjoituksia. Tässä aineistossa eniten käsitellyiksi aiheiksi osoittautuivat Neuvostoliiton sisä- ja ulkopolitiikka, Suomen ja Neuvostoliiton kauppa- ja muut suhteet sekä ns. neuvostovastaiset ilmiöt Suomessa. Sisäpolitiikkaa käsiteltiin kuitenkin lähinnä vain vuonna 1964 ja neuvostovastaisia ilmiöitä vain vuosina 1964 ja 1970. - Eri ajankohtien erot selittyvät suurelta osin ajan tapahtumien perusteella, Ruusunen arvioi. Erikseen tutkimuksessa on selvitetty joidenkin kansandemokraattisten toimittajien työuraa ja suhdetta Neuvostoliittoon. Ruususen tutkimuksen kohteina olivat muun muassa Kerttu Kauniskangas, Jorma Simpura, Aili Mäkinen, Urho Jokinen ja Antti Kovanen.

Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin

Yhteydenottolomake Oma Suomalainen -tili

Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.

Hyväksyn, että tietoni tallennetaan viestintää varten. Lue lisää tietosuojaselosteesta.