Kouluvalmiudesta koulun valmiuteen

poikkeuksellinen koulunaloitus koulumenestyksen viranomaislausuntojen ja perheiden kokemusten valossa
Maija-Liisa Linnilä

Kouluvalmiudesta koulun valmiuteen

poikkeuksellinen koulunaloitus koulumenestyksen viranomaislausuntojen ja perheiden kokemusten valossa
Maija-Liisa Linnilä
Pehmeäkantinen
54,95 €
Saatavuus: Lähetetään 10-25 arkipäivässä, tilaustuote.
Toimituskulut alk 0 €

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja Jyväskylän yliopisto
    • ISBN 9513926184
    • Tuotekoodi 9513926184
    • Alanimike poikkeuksellinen koulunaloitus koulumenestyksen, viranomaislausuntojen ja perheiden kokemusten valossa
    • Kirjoittajat Maija-Liisa Linnilä
    • Sarja Jyväskylä studies in education, psychology and social research
    • Kieli suomi
    • Sivumäärä 331
    • Asiasanat koulukypsyys; oppimisvalmiudet; koulu; koulunkäynti; aloitus; lykkäys; opintomenestys; koulutulokkaat; lausunnot; diskurssi
    • Kirjastoluokka 38.5
    • Uusintapainoksen pvm 01.01.2006
    • Pituus (mm) 250
    • Leveys (mm) 175
    • Korkeus (mm) 20
    • Paino (g) 637
    • Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja

Tuotekuvaus

Tutkimuksen mukaan koulunaloitusta ohjaavat vanhat kouluvalmiuskäytännöt, joiden toimivuutta ei ole riittävästi asetettu kyseenalaiseksi. Lapsen kouluvalmiuden puutteina pidetyt vaikeudet kasaantuvat koulun alkuun ja yhden lykkäysvuoden varaan. Perinteinen perusolettamus on ollut, että lykkäys on hyödyllinen ja että lykkäysvuosi kypsyttää lapsen pois vaikeuksistaan. Näin ei näytä tutkimuksen mukaan tapahtuvan, koska lasten koulumenestys oli merkitsevästi heikompi kuin muiden samalla luokalla olevien. Sen sijaan kuusivuotiaana koulunsa aloittaneiden koulumenestys oli hyvä.

Tutkimustulosten valossa tulisi Linnilän mukaan rakentaa yhtenäisempää kasvatus- ja koulukulttuuria. Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyssä ei nykykäytännöissä ole riittävää ja johdonmukaista jatkumoa. Varhaiskasvatus ja koulu kaipaavat hallinnollista ja kulttuurista yhdistymistä, jolloin koulun aloittamisen lykkäyksestä voitaisiin luopua tarpeettomana.

Kouluvalmiuspuheen tarkastelu osoittaa, että oppiminen liitetään kulttuurisesti vain kouluun. Lapsenomaisuus ja leikki leimautuvat kielteisiksi ja saavat merkityksensä kouluvalmiuden esteinä. Kun kouluvalmiutta on tarkasteltu vain lapsen ominaisuutena, se on ohjannut huomion lapsen puutteisiin. Samalla puheessa hahmotellaan koulunsa aloittavaa toivelasta. Myös se, mitä lapsen ei toivota olevan, tulee näkyviin.

Aikuiset antavat koulunaloitukselle eri merkityksen kuin lapset. Aikuiset puhuvat valmiudesta ja pärjäämisestä, jolloin esillä ovat pikemminkin puutteet kuin kyvyt. Lapsille koulunaloitus merkitsee muuta kuin pärjäämistä. Lapset puhuvat yhteisöllisyydestä, toiminnallisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja suhteestaan aikuisiin. Ujoillakin lapsilla on halu toisten joukkoon, vaikka taidot riittävät vasta seurailemiseen. Lapset edellyttävät koulunaloitukselta oikeudenmukaisuutta. "Kun muutkin pääsevät, niin minäkin menen kouluun" -periaate on lapsille olennainen.

Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja Jyväskylän yliopisto
    • ISBN 9513926184
    • Tuotekoodi 9513926184
    • Alanimike poikkeuksellinen koulunaloitus koulumenestyksen, viranomaislausuntojen ja perheiden kokemusten valossa
    • Kirjoittajat Maija-Liisa Linnilä
    • Sarja Jyväskylä studies in education, psychology and social research
    • Kieli suomi
    • Sivumäärä 331
    • Asiasanat koulukypsyys; oppimisvalmiudet; koulu; koulunkäynti; aloitus; lykkäys; opintomenestys; koulutulokkaat; lausunnot; diskurssi
    • Kirjastoluokka 38.5
    • Uusintapainoksen pvm 01.01.2006
    • Pituus (mm) 250
    • Leveys (mm) 175
    • Korkeus (mm) 20
    • Paino (g) 637
    • Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja

Tuotekuvaus

Tutkimuksen mukaan koulunaloitusta ohjaavat vanhat kouluvalmiuskäytännöt, joiden toimivuutta ei ole riittävästi asetettu kyseenalaiseksi. Lapsen kouluvalmiuden puutteina pidetyt vaikeudet kasaantuvat koulun alkuun ja yhden lykkäysvuoden varaan. Perinteinen perusolettamus on ollut, että lykkäys on hyödyllinen ja että lykkäysvuosi kypsyttää lapsen pois vaikeuksistaan. Näin ei näytä tutkimuksen mukaan tapahtuvan, koska lasten koulumenestys oli merkitsevästi heikompi kuin muiden samalla luokalla olevien. Sen sijaan kuusivuotiaana koulunsa aloittaneiden koulumenestys oli hyvä.

Tutkimustulosten valossa tulisi Linnilän mukaan rakentaa yhtenäisempää kasvatus- ja koulukulttuuria. Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyssä ei nykykäytännöissä ole riittävää ja johdonmukaista jatkumoa. Varhaiskasvatus ja koulu kaipaavat hallinnollista ja kulttuurista yhdistymistä, jolloin koulun aloittamisen lykkäyksestä voitaisiin luopua tarpeettomana.

Kouluvalmiuspuheen tarkastelu osoittaa, että oppiminen liitetään kulttuurisesti vain kouluun. Lapsenomaisuus ja leikki leimautuvat kielteisiksi ja saavat merkityksensä kouluvalmiuden esteinä. Kun kouluvalmiutta on tarkasteltu vain lapsen ominaisuutena, se on ohjannut huomion lapsen puutteisiin. Samalla puheessa hahmotellaan koulunsa aloittavaa toivelasta. Myös se, mitä lapsen ei toivota olevan, tulee näkyviin.

Aikuiset antavat koulunaloitukselle eri merkityksen kuin lapset. Aikuiset puhuvat valmiudesta ja pärjäämisestä, jolloin esillä ovat pikemminkin puutteet kuin kyvyt. Lapsille koulunaloitus merkitsee muuta kuin pärjäämistä. Lapset puhuvat yhteisöllisyydestä, toiminnallisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja suhteestaan aikuisiin. Ujoillakin lapsilla on halu toisten joukkoon, vaikka taidot riittävät vasta seurailemiseen. Lapset edellyttävät koulunaloitukselta oikeudenmukaisuutta. "Kun muutkin pääsevät, niin minäkin menen kouluun" -periaate on lapsille olennainen.

Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin

Yhteydenottolomake Oma Suomalainen -tili

Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.

Hyväksyn, että tietoni tallennetaan viestintää varten. Lue lisää tietosuojaselosteesta.