Kapearaiteinen hevosrautatie ja ”ryssänhakkuut” Espoossa 1915-1917

Seija Lohikoski

Kapearaiteinen hevosrautatie ja ”ryssänhakkuut” Espoossa 1915-1917

Kapearaiteinen hevosrautatie ja ”ryssänhakkuut” Espoossa 1915-1917

Seija Lohikoski
Pehmeäkantinen
17,95 €
Saatavuus: Lähetetään 1-3 arkipäivässä
Toimituskulut alk 0 €

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja Espoon perinneseura ry
    • ISBN 9789526845142
    • Kirjoittajat Seija Lohikoski
    • Kieli suomi
    • Thema-luokitus Kotiseutuhistoria
    • Ilmestymispäivä 2017-01-01T00:00:00Z
    • Vuosi 2017
    • Tuotepääryhmä 02
    • Tuotelinja 1
    • Sivumäärä 101
    • Avainsanat Espoo; linnoittaminen; rautatienrakennus; paikallishistoria
    • Kirjastoluokka 92.833
    • Uusintapainoksen pvm 2017-01-01T00:00:00Z
    • Pituus 209
    • Leveys 148
    • Korkeus 6
    • Paino 144
    • Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja Espoon perinneseura ry
    • ISBN 9789526845142
    • Kirjoittajat Seija Lohikoski
    • Kieli suomi
    • Thema-luokitus Kotiseutuhistoria
    • Ilmestymispäivä 2017-01-01T00:00:00Z
    • Vuosi 2017
    • Tuotepääryhmä 02
    • Tuotelinja 1
    • Sivumäärä 101
    • Avainsanat Espoo; linnoittaminen; rautatienrakennus; paikallishistoria
    • Kirjastoluokka 92.833
    • Uusintapainoksen pvm 2017-01-01T00:00:00Z
    • Pituus 209
    • Leveys 148
    • Korkeus 6
    • Paino 144
    • Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja

Tuoteryhmät

Tuotekuvaus

Seija Lohikosken kirja julkaistiin jo vuonna 1996 ja Espoon perinneseura julkaisee sen uudistettuna laitoksena Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä.

Kirja kertoo Pohjois-Espoon metsissä tehdyistä valtavista hakkuutöistä. Puuta kuljetettiin linnoitustöihin Espoon lisäksi ainakin Helsinkiin ja Pietariin. Espoossa linnoituksia rakennettiin Leppävaaraan, Laajalahteen ja Tapiolaan. Metsää kaadettiin pääasiassa neljällä alueella: Bemböle-Oittaa, Nuuksio-Gumböle, Röylä-Järvenperä ja Espoonkartano-Kauklahti.

Venäläiset rakensivat puutavaran kuljettamista varten Espooseen kapearaiteisen rautatien. Pikaisesti rakennetut radat olivat käytössä vain pari vuotta. Heikkorakenteisella radalla veturit kaatuivat ja puuvaunuja oli vedettävä hevosilla. Espoon asemalta lähti rata Pohjois-Espooseen. Se ylitti Espoonjoen ja kulki vanhan kirkon ohi aivan hautausmaan reunaa pitkin. Radan toinen haara kulki Bodom-järven suuntaan Snettansiin asti ja toinen Gumbölen kautta Nuuksion suuntaan aina Nupurin kartanolle asti.

Linnoitustöissä käytettiin runsaasti vierastyövoimaa. Venäläisten lisäksi Suomeen tuli mm. kiinalaisia, jotka herättivät kovasti ihmetystä ja pelkoakin. Kirjassa kerrotaan heistä paikallisten asukkaiden kertomia tarinoita.