Itsenäisen Suomen rajat

Tarton rauhan 1920 ja kokonaisen Suomen puolesta

Itsenäisen Suomen rajat

Itsenäisen Suomen rajat

Tarton rauhan 1920 ja kokonaisen Suomen puolesta
Kovakantinen
31,95 €
Saatavuus: Lähetetään 1-3 arkipäivässä
Toimituskulut alk 0 €

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja Valto A. Peiponen
    • ISBN 9789529340859
    • Alanimike Tarton rauhan 1920 ja kokonaisen Suomen puolesta
    • Toimittanut Valto A. Peiponen
    • Kieli suomi
    • Thema-luokitus Euroopan historia
    • Ilmestymispäivä 2014-01-01T00:00:00Z
    • Vuosi 2014
    • Tuotepääryhmä 02
    • Tuotelinja 1
    • Sivumäärä 221
    • Kirjastoluokka 92
    • Uusintapainoksen pvm 2014-01-01T00:00:00Z
    • Pituus 302
    • Leveys 217
    • Korkeus 20
    • Paino 954
    • Tuotemuoto Kovakantinen kirja

Myymäläsaatavuus

Tuotetiedot

  • Näytä kaikki
    • Kustantaja Valto A. Peiponen
    • ISBN 9789529340859
    • Alanimike Tarton rauhan 1920 ja kokonaisen Suomen puolesta
    • Toimittanut Valto A. Peiponen
    • Kieli suomi
    • Thema-luokitus Euroopan historia
    • Ilmestymispäivä 2014-01-01T00:00:00Z
    • Vuosi 2014
    • Tuotepääryhmä 02
    • Tuotelinja 1
    • Sivumäärä 221
    • Kirjastoluokka 92
    • Uusintapainoksen pvm 2014-01-01T00:00:00Z
    • Pituus 302
    • Leveys 217
    • Korkeus 20
    • Paino 954
    • Tuotemuoto Kovakantinen kirja

Tuoteryhmät

Tuotekuvaus

Vuonna 2017 itsenäinen Suomen valtio täyttää sata vuotta. Tarton rauhassa 1920 Suomi ja Neuvosto-Venäjä sopivat yhteisten ja pitkäaikaisten neuvottelujen ja kompromissien kautta Suomen rajat.
Saksa ja Neuvostoliitto valmistautuivat sotaa varten 1930-luvulla. Se huipentui elokuussa 1939 tehtyyn erikoiseen Molotov-Ribbentrop sopimukseen, jossa Saksa ja Neuvostoliitto sopivat keskenään Euroopan jakamisesta etupiireihinsä. Suomi määritettiin kuuluvaksi Neuvostoliiton etupiiriin.
Toinen maailmansota alkoi syyskuun 1. päivänä 1939, kun Saksa hyökkäsi Puolaan ja 3. päivänä Englanti julisti sodan Saksalle. Saman kuukauden 17. päivänä Neuvostoliitto hyökkäsi Itä-Puolaan. Puola valloitettiin ja miehittäjät jakoivat sen keskenään.
Marraskuussa 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja 1940 tehtiin Moskovassa sanelurauha, missä Neuvostoliitto liitti itseensä enemmän alueita kuin mitä se oli sodassa valloittanut.

Näin Suomen alueesta oli tullut myös Saksan ja Neuvostoliiton välinen taistelukenttä.

Kesäkuun 22. 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja joulukuussa 1941 Saksa julisti sodan Yhdysvalloille, joka sittemmin toi sotajoukkoja ja -kalustoa Eurooppaan.
Jo 1929 Yhdysvallat oli perustanut Neuvostoliiton Gorkin kaupunkiin Fordin autotehtaan, joka valmisti henkilö- ja kuorma-autoja. Myöhemmin Lend-Lease sopimuksella 1941-1945 Yhdysvallat antoi Neuvostoliitolle runsaasti sodassa tarvittavaa materiaalia (mm. 375 000 kuorma-autoa, 15000 lentokonetta ja 1900 veturia), mitkä kuljetettiin perille Murmanskin, Arkangelin, Vladivostokin ja Persian (Iran) kautta.
Kesäkuun 25., 26. ja 28. 1941 venäläiset lentokoneet pommittivat Suomen kaupunkeja ja taas Neuvostoliitto ja Suomi olivat keskenään sodassa. Suomi valtasi takaisin talvisodassa menettämänsä alueet ja suomalaiset sotajoukot etenivät Itä-Karjalaan Petroskoihin asti, mutta 1944 Neuvostoliitto valloitti ne takaisin. Sota Euroopassa oli pitkittynyt. Lopulta kahden rintaman sotana Neuvostoliitto ja Yhdysvallat voittivat sodan 1945 ja miehittivät sekä jakoivat Saksan Itä-Saksan ja Länsi-Saksan alueiksi, mihin myöhemmin tuli Saksan demokraattinen tasavalta ja Saksan liittotasavalta.
Jo marras-joulukuussa 1943 Teheranin konferenssissa Josef Stalin, Franklin Roosevelt ja Winston Churchill neuvottelivat sodan jälkeisistä järjestelyistä Euroopassa. Roosevelt ja Churchill ajoivat Suomen itsenäisyyden säilyttämistä, mihin Stalin suostui. Samat henkilöt pitivät vielä helmikuun alussa 1945 Jaltan konferenssin.
Lopullinen rauhansopimus tehtiin Pariisissa 1947. Neuvostoliitto oli jo etukäteen lyönyt lukkoon Suomea koskevat ehdot ja rajat eikä Suomen valtuuskunnalle annettu edes puheenvuoroa.
Toinen maailmansota Euroopassa oli ensisijaisesti Saksan ja Neuvostoliiton välinen, johon Suomi vedettiin sivullisena mukaan alusta alkaen. Historiallisten tositapahtumien valossa me katsomme, että on tullut aika rauhanomaisesti neuvotellen, tosiasiat tunnustaen sopia Suomen rajoista yhteisymmärryksellä.