Ei askeltakaan taaksepäin
Polkupyöräjääkärit Suomussalmen taisteluissa
Myymäläsaatavuus
Listassa arvioitu tuotesaatavuus myymälöittäin, saatavuus voi muuttua nopeasti. Myymälähinta voi poiketa verkkokaupan hinnasta.
Tuotetiedot
-
Näytä kaikki
- Kustantaja Myllylahti
- ISBN 9789522029027
- Tuotekoodi 9789522029027
- Alanimike Polkupyöräjääkärit Suomussalmen taisteluissa
- Kirjoittajat K. E. Salminen
- Kieli suomi
- Thema-luokitus Euroopan historia; Toinen maailmansota
- Ilmestymispäivä 01.01.2018
- Vuosi 2018
- Sivumäärä 200
- Asiasanat joukko-osastot; talvisota; taistelut; sotahistoria; Suomi; Suomussalmi; Suomi. Maavoimat. Polkupyöräpataljoona 6
- Kirjastoluokka 92.73
- Uusintapainoksen pvm 01.01.2018
- Pituus (mm) 201
- Leveys (mm) 143
- Korkeus (mm) 22
- Paino (g) 340
- Tuotemuoto Kovakantinen kirja
Voisit pitää myös näistä
Tuotekuvaus
Ainutlaatuinen kuvaus Polkupyöräpataljoona 6:n vaiheista talvisodan Suomussalmen taisteluissa.
Länsi-Suomen pienipiirteisiin maastoihin ja leppeisiin sääoloihin tottuneet, Rauman seudulta kootun Polkupyöräpataljoona 6:n (PPP 6:n) miehet joutuivat talvisodan Suomussalmen taisteluissa kohtaamaan täysin toisenlaiset olosuhteet; laajat, koskemattomat korpimetsät, syvän lumen ja ankarat pakkaset, estäessään osana eversti Hj. Siilasvuon joukkoja venäläiskapteeni Tsaikovskin taisteluosastoa pääsemästä länteen.
Oudossa maastossa, mutta päättäväisen hurjilla, pimeässä yössä tehdyillä sissi-iskuilla lopetettiin vihollisvoimien majailut Kylänmäen suunnan taloissa ja iskettiin huoltokuljetuksiin Suomussalmelta Kuusamoon johtavan tien varsilla.
Lopullinen, ratkaiseva yhteenotto vihollisen kanssa oli odotettavissa jossain edessäpäin. Polkupyöräjääkäreitä ei sen luoma paine kuitenkaan lannistanut, ja aina silloin tällöin joiltakin löytyi huumoriakin. Pataljoonan komentajan, majuri Arvo Järvisen henkinen kantti oli sen sijaan koetuksella: riittäisivätkö voimat paremmin varustetun vihollisen lyömiseen? Epäily ei ollut aiheeton, niin hurjaksi muodostui Käkimäen taisteluna tunnettu kamppailu Kuusamon tiestä.
Myöhemmin Järvisen osasto liitettiin everstiluutnantti P. Susitaipaleen Koillismaan ja Tampereen seuduilta koottuun Ryhmä Suteen pitämään Juntusrannan suunnalle vetäytyneet venäläiset aloillaan, kunnes sota tuli päätökseensä.
Metsäteknikko K. E. Salminen kiinnostui talvisodan Suomussalmen taistelujen historiasta retkeiltyään Polkupyöräpataljoona 6:ssa konepistoolimiehenä palvelleen isänsä kanssa tämän taistelupaikoilla 1976. Kun tavallisen rivisotilaan tunnot ja tekemiset näyttivät jääneen vähälle huomiolle kirjallisuudessa, Salminen aloitti tätä korpisotaa koskevan tiedonkeruun sekä taistelumaastoissa että haastattelemalla veteraaneja aina Raumalta Kemiin asti. Tietoa kertyi kaikkiaan neljään kirjaan, joista tämä on viimeisin. Satakuntalaispataljoonan osuudesta näihin taisteluihin ei ole aiemmin laadittu yhtenäistä kirjallista esitystä.
Länsi-Suomen pienipiirteisiin maastoihin ja leppeisiin sääoloihin tottuneet, Rauman seudulta kootun Polkupyöräpataljoona 6:n (PPP 6:n) miehet joutuivat talvisodan Suomussalmen taisteluissa kohtaamaan täysin toisenlaiset olosuhteet; laajat, koskemattomat korpimetsät, syvän lumen ja ankarat pakkaset, estäessään osana eversti Hj. Siilasvuon joukkoja venäläiskapteeni Tsaikovskin taisteluosastoa pääsemästä länteen.
Oudossa maastossa, mutta päättäväisen hurjilla, pimeässä yössä tehdyillä sissi-iskuilla lopetettiin vihollisvoimien majailut Kylänmäen suunnan taloissa ja iskettiin huoltokuljetuksiin Suomussalmelta Kuusamoon johtavan tien varsilla.
Lopullinen, ratkaiseva yhteenotto vihollisen kanssa oli odotettavissa jossain edessäpäin. Polkupyöräjääkäreitä ei sen luoma paine kuitenkaan lannistanut, ja aina silloin tällöin joiltakin löytyi huumoriakin. Pataljoonan komentajan, majuri Arvo Järvisen henkinen kantti oli sen sijaan koetuksella: riittäisivätkö voimat paremmin varustetun vihollisen lyömiseen? Epäily ei ollut aiheeton, niin hurjaksi muodostui Käkimäen taisteluna tunnettu kamppailu Kuusamon tiestä.
Myöhemmin Järvisen osasto liitettiin everstiluutnantti P. Susitaipaleen Koillismaan ja Tampereen seuduilta koottuun Ryhmä Suteen pitämään Juntusrannan suunnalle vetäytyneet venäläiset aloillaan, kunnes sota tuli päätökseensä.
Metsäteknikko K. E. Salminen kiinnostui talvisodan Suomussalmen taistelujen historiasta retkeiltyään Polkupyöräpataljoona 6:ssa konepistoolimiehenä palvelleen isänsä kanssa tämän taistelupaikoilla 1976. Kun tavallisen rivisotilaan tunnot ja tekemiset näyttivät jääneen vähälle huomiolle kirjallisuudessa, Salminen aloitti tätä korpisotaa koskevan tiedonkeruun sekä taistelumaastoissa että haastattelemalla veteraaneja aina Raumalta Kemiin asti. Tietoa kertyi kaikkiaan neljään kirjaan, joista tämä on viimeisin. Satakuntalaispataljoonan osuudesta näihin taisteluihin ei ole aiemmin laadittu yhtenäistä kirjallista esitystä.