Canon vs. charisma
Myymäläsaatavuus
Listassa arvioitu tuotesaatavuus myymälöittäin, saatavuus voi muuttua nopeasti. Myymälähinta voi poiketa verkkokaupan hinnasta.
Tuotetiedot
-
Näytä kaikki
- Kustantaja Jyväskylän yliopiston kirjasto
- ISBN 9513926230
- Alanimike "Maoism" as an idelogial construction
- Kirjoittajat Marko Kauppinen
- Sarja Jyväskylä studies in educ. 296
- Kieli englanti
- Tuotepääryhmä 02
- Tuotelinja 1
- Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja
- Sivumäärä 119
- Asiasanat maolaisuus; ideologiat; myytit
- Kirjastoluokka 32.01
- Uusintapainoksen pvm 2006-01-01T00:00:00Z
- Paino 257
- translation missing: fi.products.product.additional_data.code 9513926230
Tuoteryhmät
Tuotekuvaus
Kuvaus Mao Zedongin (1893-1976) poliittinen ja ideologinen perintö on tutkimuksellisesti jälleen ajankohtainen, kolmekymmentä vuotta "suuren ruorimiehen" kuoleman jälkeen. Maoa on kuvattu milloin puhdasoppiseksi marxilaiseksi, milloin kiinalaiseksi patriootiksi. Maoismin tutkimuksessa on usein keskusteltu siitä, missä määrin Mao seurasi perinteisiä marxilaisia oppeja ja missä määrin hän taas sisällytti kiinalaisia elementtejä omaan ideologiseen tulkintaansa. Viime aikoina julkisuuteen tulleet historiantulkinnat sen sijaan pyrkivät osoittamaan, että Mao oli vain tunteeton ja väkivaltaan taipuvainen itsevaltias.
Kauppinen esittää väitöstyössään, että Maon ideologisen maailmankatsomuksen kannalta ei ole erityisen merkittävää arvioida häntä marxilaisuuden tai historiallisuuden näkökulmista. Kauppinen korostaa uudenlaista lähestymistapaa, jossa eriytetään "maolaisuuden" teoreettinen ja karismaattinen puoli. Molemmat puolet määrittelevät omalta osaltaan Maon poliittista perintöä.
Maoismi voidaan jakaa kahteen osioon, kaanoniin eli viralliseen säännöstöön ja myyttiin. Myytti heijastelee nimenomaisesti Maon persoonaa ja siitä kumpuavaa karismaa. Maoismin kaltaisissa aatejärjestelmissä ideologinen kaanon ja myytit ovat yhteistyössä. Lähtökohtana onkin siis antaa määritelmä sellaiselle aatteelle, joka on vahvasti oppilauseisiin pitäytyvä ja myös ilmentää jonkun henkilön persoonaa, kuten Maoismi tekee. Aatejärjestelmän edustama myytti, tässä tapauksessa myytti Maosta, voidaan myös esittää eräänlaisena tarinana siitä, miten aatteen teoreettinen puoli on ajan myötä syntynyt ja kehittynyt. Tämä avaa mahdollisuuden paitsi tarkkailla Maon ajattelun kehittymistä, myös tutkia, millaisen ideologisen tarinan esimerkiksi hänen kootut kirjoituksensa tuottavat. Näin ollen välittömän mielenkiinnon kohteena on se tarina, joka kuvaa Maoa ideologisena toimijana ja uudistajana.
Maon tutkiminen teorian ja myyttien kautta kertoo myös, millaisissa olosuhteissa ja ennen kaikkea minkä tyyppisin käsittein Maoismi selittää oman olemassaolonsa. Vaikka Maoismi määritelläänkin Kauppisen tutkimuksessa ideologiseksi kaanoniksi, sitä ei samalla määritellä muuttumattomaksi tai immuuniksi muutoksille. Tutkimus lähteekin ajatuksesta, että ideologinen muutos on välttämätöntä, koska historian tulkinnat muuttuvat väistämättä. Ideologiseen muutokseen kiinnitetään siten erityistä huomiota puuttumalla uudistusten ja muutoksen haun problematiikkaan. Tässä ilmenee myös idea kaanonin ja myyttien suhteesta: kaanon saattaa pysyä muuttumattomassa tekstimuodossa, mutta sen edustamien myyttien tulkinta ja sisältö muokkaavat myös kaanonin sisällön tulkintaa.